Pilvenhattarat parveilevat paikallisen supermassiivisen mustan aukkomme ympärillä

Tämä kuva ALMA-havaintojärjestelmältä (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) näyttää Linnunradan keskustassa piileksivää supermassiivista mustaa aukkoa, Sagittarius A*:ta ympäröivän alueen – korostettuna kuvassa pienellä ympyrällä. Uudet tutkimukset ovat paljastaneet kiinnostavia todisteita suurella nopeudella mustaa aukkoa kiertävästä tähtienvälisestä kaasusta ja pölystä.

Nyt tunnistetut, runsaasti molekulaarista vetyä sisältävät kaasupilvet tunnetaan molekulaarisina pilvenhattaroina ja niitä ei oltu koskaan aikaisemmin yksiselitteisesti havaittu. Tämä kuva näyttää itse asiassa hiilimonoksidimolekyylien jakauman, joka on pilvien toiseksi runsain molekulaarinen komponentti. Pilvenhattarat sijaitsevat 26 000 valovuoden päässä meistä, kiertäen mustaa aukkoa suurella nopeudella, ja suhteellisen lähellä sitä, vain noin yhden valovuoden etäisyydellä. ALMA:n suuri erotuskyky antoi tutkijoille mahdollisuuden havaita nämä pilviaihiot, jotka ovat galaksimme keskusta kiertävien, jo aiemmin olemassa olevien massiivisten pilvien tuotosta. Kyseiset pilvet hajosivat vuorovesivoimien vaikutuksesta sekä tiheiksi palasiksi että alemman tiheyden lyhytikäiseksi komponentiksi. Jälkimmäinen tunnistettiin Sagittarius A:n lähettämän synkrotronisäteilyn ansiosta sen jätettyä merkkejä pilviaihioiden väliseen diffuusiin kaasuun.

Vaikka molekulaarisen kaasun pilvistä voi muodostua uusia tähtiä, nämä pilviaihiot tuottavat epätodennäköisesti tähtivauvoja. Niiden massa on suhteellisen pieni, noin 60 kertaa Auringon massa, ja ne sijaitsevat lähellä Sagittarius A:n valtavia, turbulenttisia ja kovakouraisia painovoimakenttiä.

Vaikka Sagittarius A*:ta kiertäviä tähtiä on havaittu järjestelmällisesti, näitä tiheitä molekulaarisia pilvenhattaroita ei ole ennen havaittu näin lähellä galaksimme keskusta.