Viikon kuva

Subscribe to receive news from ESO in your language!
potw1603-fi — Viikon kuva
ESO:n teleskoopit tarkkailevat harvinaista jäännettä
18. tammikuuta 2016: Linnunrata sisältää satoja miljardeja tähtiä. Siitä huolimatta kuvan keskellä oleva tähti on hyvin epätavallinen – se on aikamoinen saavutus! Brasilialais-amerikkalainen, Jorge Melendezin johtama ryhmä São Paulon yliopistosta havaitsi kahdella ESO:n teleskoopilla Chilessä, että tämä 2MASS J18082002–5104378 -niminen tähti on harvinainen jäänne Linnunradan oppivuosilta. Se tarjoaa tähtitieteilijöille kallisarvoisen mahdollisuuden tutkia ensimmäisiä galaksissamme syntyneitä tähtiä. ESO:n uuden teknologian teleskooppi NTT (New Technology Telescope) löysi 2MASS J18082002–5104378:n. Seuraavat, ESO:n VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope) tehdyt seurantahavainnot paljastivat, että nuorista, Auringon kaltaisista tähdistä poiketen, tämä tähti sisälsi poikkeuksellisen vähän tähtitieteilijöiden metalleiksi kutsumia – eli vetyä ja heliumia raskaampia – alkuaineita. Itse asiassa se sisältää näitä alkuaineita niin vähän, että se tunnetaan UMP-tähtenä (ultra metal-poor star), eli erittäin metalliköyhänä tähtenä – ja se on kirkkain kaikista milloinkaan havaituista tämänkaltaisista tähdistä! Metalliköyhät tähdet ovat nykyään harvinainen näky sekä Linnunradassa (eso1132) että muissa lähigalakseissa, vaikka niiden uskotaan olleen yleisiä maailmankaikkeuden ollessa nuori. Metalleja syntyy ydinfuusiossa tähtien sisällä ja ...
Lue lisää
potw1550-fi — Viikon kuva
Kahtia jaettu planetaarinen sumu
14. joulukuuta 2015: Tämä puoleensavetävä kaasupilvi kuvattiin EFOSC2–havaintolaitteella (ESO Faint Object Spectrograph and Camera) ESO:n La Sillan observatoriolla. Se lymyilee Kentaurin (Centaurus) ruuhkaisessa tähdistössä eteläisen pallonpuoliskon taivaalla. Tämä kaasupilvi, nimeltään NGC 3699, on planetaarinen sumu. Sen tunnistaa epäsäännöllisestä, muhkuramaisesta rakenteesta ja sumun jokseenkin kahteen osaan jakavasta tummasta repeämästä. Nimestään huolimatta näillä kohteilla ei ole mitään tekemistä planeettojen kanssa, vaan ne muodostuvat noin Auringon massaisten tähtien kehityksen viimeisissä vaiheissa. Nimitys ”planetaarinen sumu” tulee ajalta, jolloin William Herschel havaitsi niitä ensimmäistä kertaa. Ne näyttivät sen aikakauden kaukoputkissa pyöreiltä, hyvin planeetoilta vaikuttavilta kohteilta. Kun Auringon kaltaiset tähdet lähestyvät elämänsä loppua, ne kuluttavat ytimiensä vetyvarastot loppuun, mikä lopettaa samalla ydinreaktiot. Tämä aiheuttaa tähden ytimen supistumisen painovoiman vaikutuksesta, ja sen kuumenemisen, kun taas viileämmät ulommat kerrokset laajenevat valtavasti. Esimerkiksi Auringon pinta tulee todennäköisesti ulottumaan Maan kiertoradalle asti saavuttaessaan tämän kehitysvaiheen. Poikkeuksellisen vahvat tähtituulet puhaltavat tähden kaasumaiset uloimmat kerrokset avaruuteen, jättäen lopulta jäljelle paljaan ytimen. Ydin alkaa lähettää ultraviolettisäteilyä, ...
Lue lisää
potw1549-fi — Viikon kuva
Galaktinen näkymä havaintotasolta
7. joulukuuta 2015: Tässä pysäyttävässä panoraamassa nähdään Linnunradan galaksi, joka kaartuu ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) havaintotason yllä Cerro Paranalilla, Chilessä. Paranalin observatorio, joka sijaitsee 2635 metrin korkeudella merenpinnasta, on yksi maailman parhaimmista tähtitieteellisistä havaintopaikoista ja Euroopan maan pinnalta havaitsevan tähtitieteen lippulaiva. Galaksimme sumun ja pölyn muodostaman rakenteen laajuus näkyy huomattavalla tarkkuudella havaintotason halki kulkevana himmeänä hohtavana vyönä. Maasta käsin näemme Linnunradan nauhamaisena, koska meidän näkökulmastamme, katsoessamme kohti sen keskustaa yhdestä spiraalihaarasta käsin, näemme sen kiekon muotoisen rakenteen reunan. Galaksimme ympärillä on useita pienempiä seuralaisgalakseja. Tässä kuvassa vasemmalla näkyvät selvästi Pieni ja Suuri Magellanin pilvi – kääpiögalaksit, jotka kuuluvat Paikalliseen galaksiryhmäämme. VLT koostuu neljästä 8.2 metrin Yksikköteleskoopista (Unit Telescope, UT) ja neljästä 1.8 metrin Aputeleskoopista (Auxiliary Telescope, AT), joita voidaan käyttää yhdessä ESO:n VLTI-interferometrinä (Very Large Telescope Interferometer). Flickr-käyttäjä John Colosimo lähetti tämän valokuvan Your ESO Pictures -Flickr-ryhmään. Flickr-ryhmä arvioidaan säännöllisesti ja sieltä valitaan parhaat valokuvat julkaistaviksi suositussa Viikon kuva –sarjassamme tai valokuvagalleriassamme. ...
Lue lisää
potw1545-fi — Viikon kuva
Tähtilapsen ensi askeleet
9. marraskuuta 2015: Tässä kuvassa ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) voima paljastaa kaksi valtavaa, pyörteistä tiheän kaasun suihkua, jotka pakenevat kuvan keskellä olevasta lähteestä lähes täydellisen symmetrisesti. Niiden lähtöpisteestä löytyy hyvin nuori tähti – prototähti – joka on aloittamassa pitkää matkaansa kehittymisessään jokseenkin Auringon kaltaiseksi tähdeksi. Tämä tähtilapsi, nimeltään CARMA-7, ja sen suihkut ovat noin 1400 valovuoden päässä Maasta Käärmeen eteläisessä tähtijoukossa. Tässä tiheässä tähtijoukossa, joka tietenkin löytyy Käärmeen tähdistöstä (Serpens), on ainakin 30 muuta prototähteä, jotka ovat syttymässä elämään hyvin lähellä toisiaan. Siinä tähtitieteilijöillä on käytössään täydellinen laboratorio, jossa he voivat tutkia sekä tähtien välistä että niiden ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Tähden elämän ensiaskeleet tunnetaan edelleen huonosti, mutta tähtitieteilijät ovat päätelleet, että kiemurtelevat, savuiset suihkut johtuvat ajoittaisista kaasupurkauksista, joita CARMA-7 syöksee ympäristöönsä valtavalla nopeudella. Purkaukset syttyvät, kun tähden ympärillä pyörivästä kiekosta putoaa ainetta prototähteen. Purkausten viilettäessä tähtilapsesta poispäin, ne törmäävät tähtienväliseen aineeseen, mikä saa ne hidastumaan ja laajenemaan. Jonakin päivänä tuo samainen ...
Lue lisää
Tulos 1 - 20 / 400
Lähetä meille kommentteja!
Subscribe to receive news from ESO in your language
Accelerated by CDN77