1
00:00:02,000 --> 00:00:04,000
Tämä on ESOcast!

2
00:00:04,000 --> 00:00:07,500
Huipputiedettä ja elämää ESO:n kulissien takana,

3
00:00:07,500 --> 00:00:10,000
ESO = Euroopan eteläinen observatorio,

4
00:00:10,000 --> 00:00:17,000
tutkimassa avaruuden ääriä Tri J:n eli tohtori Joe Lisken kanssa.

5
00:00:21,000 --> 00:00:23,000
Hei ja tervetuloa tämän erityisen ESOcast-jakson pariin.

6
00:00:23,000 --> 00:00:27,000
Matkalla ESO:n 50-vuotisjuhliin lokakuussa 2012

7
00:00:27,000 --> 00:00:31,000
esitämme kahdeksan erikoisohjelmaa,

8
00:00:31,000 --> 00:00:35,000
jotka esittelevät ESO:n tutkimuksen ensimmäiset 50 vuotta.

9
00:00:40,000 --> 00:00:43,000
Tämä on tarina eeppisestä seikkailusta...

10
00:00:48,000 --> 00:00:53,000
Tarina kosmisesta uteliaisuudesta, rohkeudesta ja sinnikkyydestä...

11
00:00:56,000 --> 00:01:01,000
Tarina siitä kuinka Eurooppa meni etelään tutkimaan tähtiä.

12
00:01:50,000 --> 00:01:54,000
Matkalla etelään

13
00:01:55,000 --> 00:02:00,000
Tervetuloa ESO:on, Euroopan eteläiseen observatorioon.

14
00:02:03,000 --> 00:02:06,000
50 vuotta vanha, mutta elinvoimaisempi kuin koskaan.

15
00:02:12,000 --> 00:02:15,000
ESO on Euroopan portti tähtiin.

16
00:02:16,000 --> 00:02:19,000
Täällä tähtitieteilijät 15 maasta

17
00:02:19,000 --> 00:02:21,000
toimivat yhdessä selvittäessään maailmankaikkeuden salaisuuksia.

18
00:02:22,500 --> 00:02:23,500
Kuinka?

19
00:02:23,500 --> 00:02:27,000
Rakentamalla maailman suurimmat teleskoopit.

20
00:02:27,000 --> 00:02:29,000
Suunnittelemalla herkkiä kameroita ja havaintolaitteita.

21
00:02:30,000 --> 00:02:32,000
Tutkimalla taivaita.

22
00:02:34,000 --> 00:02:37,000
Heidän työnsä on ollut katsoa kohteita lähellä ja kaukana,

23
00:02:37,000 --> 00:02:40,000
aurinkokuntaa halkovista pyrstötähdistä,

24
00:02:40,000 --> 00:02:44,000
ajan ja avaruuden äärillä oleviin etäisiin galakseihin,

25
00:02:44,000 --> 00:02:49,000
antaen meille tuoreita oivalluksia ja ennennäkemättömän näkökulman maailmankaikkeuteen.

26
00:03:20,500 --> 00:03:23,000
Syvien mysteerien ja kätkettyjen salaisuuksien maailmankaikkeus.

27
00:03:24,000 --> 00:03:26,000
Ja ällistyttävää kauneutta.

28
00:03:27,500 --> 00:03:29,500
Chilen etäisiltä vuorenhuipuilta,

29
00:03:29,500 --> 00:03:32,000
eurooppalaiset tähtitieteilijät kurottavat tähtiin.

30
00:03:32,500 --> 00:03:33,500
Mutta miksi Chile?

31
00:03:34,000 --> 00:03:37,000
Mikä sai tähtitieteilijät menemään etelään?

32
00:03:41,000 --> 00:03:45,000
Euroopan eteläisen observatorion päämaja on Garchingissa, Saksassa.

33
00:03:49,000 --> 00:03:53,000
Mutta Euroopasta näkyy vain osa taivasta.

34
00:03:53,000 --> 00:03:57,000
Aukkojen täyttämiseksi pitää mennä etelään.

35
00:04:06,000 --> 00:04:10,000
Useiden vuosisatojen ajan eteläisen taivaan kartoissa oli laajoja tyhiä alueita –

36
00:04:10,000 --> 00:04:13,000
taivaiden Terra Incognita.

37
00:04:15,000 --> 00:04:16,500
1595.

38
00:04:17,000 --> 00:04:21,000
Ensimmäistä kertaa hollantilaiset kauppalaivat purjehtivat Itä-Intiaan.

39
00:04:27,000 --> 00:04:31,000
Yöllä navigoijat Pieter Keyser ja Frederik de Houtman

40
00:04:31,330 --> 00:04:36,390
mittasivat yli 130 tähden sijainnit eteläisellä taivaalla.

41
00:04:43,000 --> 00:04:48,000
Pian tähtikarttapallot ja tähtikartat käsittivät 12 uutta tähdistöä,

42
00:04:48,000 --> 00:04:52,000
joista yhtäkään ei kukaan eurooppalainen ollut ennen nähnyt.

43
00:04:54,000 --> 00:04:58,000
Britit rakensivat ensimmäisen pysyvän tähtitieteellisen tutkimusaseman

44
00:04:58,000 --> 00:04:59,000
eteläiselle pallonpuoliskolle.

45
00:05:00,000 --> 00:05:05,000
Hyväntoivonniemen kuninkaallinen observatorio perustettiin 1820.

46
00:05:06,000 --> 00:05:10,500
Pian sen jälkeen John Herschel rakensi oman yksityisen observatorionsa,

47
00:05:10,500 --> 00:05:13,000
lähelle Etelä-Afrikan kuuluisaa Pöytävuorta.

48
00:05:16,000 --> 00:05:17,000
Mikä näköala!

49
00:05:17,000 --> 00:05:22,000
Pimeät yöt. Kirkkaita tähtijoukkoja ja -pilviä pään yllä.

50
00:05:24,000 --> 00:05:27,000
Ei ihme, että Harvardin, Yalen ja Leidenin observatoriot

51
00:05:27,000 --> 00:05:31,000
seurasivat perässä omilla eteläisillä tutkimusasemillaan.

52
00:05:31,000 --> 00:05:34,000
Mutta eteläisen taivaan tutkiminen

53
00:05:34,000 --> 00:05:38,000
vaati yhä paljon rohkeutta, intohimoa ja sinnikkyyttä.

54
00:05:43,000 --> 00:05:45,500
Vain 50 vuotta sitten,

55
00:05:45,500 --> 00:05:50,000
lähes kaikki suuret teleskoopit sijaitsivat päiväntasaajan pohjoispuolella.

56
00:05:51,000 --> 00:05:53,000
Mutta miksi eteläinen taivas on niin tärkeä?

57
00:05:55,000 --> 00:05:59,000
Ensinnäkin siksi, että se oli suurelta osin kartoittamatonta aluetta.

58
00:05:59,500 --> 00:06:02,000
Koko taivasta ei voi nähdä Euroopasta.

59
00:06:03,000 --> 00:06:07,000
Huomattava esimerkki on oman galaksimme, Linnunradan keskusta.

60
00:06:07,000 --> 00:06:10,000
Sen voi hädin tuskin nähdä pohjoiselta pallonpuoliskolta,

61
00:06:10,000 --> 00:06:12,000
mutta etelässä se kulkee korkealla pään päällä.

62
00:06:14,000 --> 00:06:16,000
Ja sitten ovat Magellanin pilvet –

63
00:06:16,280 --> 00:06:19,600
kaksi pientä Linnunradan seuralaisgalaksia.

64
00:06:20,500 --> 00:06:25,000
Näkymättömiä pohjoisessa, mutta hyvin silmiinpistäviä päiväntasaajan eteläpuolella.

65
00:06:26,000 --> 00:06:27,000
Ja lopulta,

66
00:06:27,000 --> 00:06:31,300
Eurooppalaisia tähtitieteilijöitä haittaavat valosaaste ja huono sää.

67
00:06:32,000 --> 00:06:34,500
Menemällä etelään he ratkaisisivat useimmat ongelmansa.

68
00:06:38,000 --> 00:06:42,000
Näköalaristeily Alankomaissa kesäkuussa 1953.

69
00:06:42,000 --> 00:06:44,500
Täällä, IJsselmeerissä, 

70
00:06:44,500 --> 00:06:47,500
saksalais-amerikkalainen tähtitieteilijä Walter Baade

71
00:06:47,500 --> 00:06:50,000
ja hollantilainen tähtitieteilijä Jan Oort

72
00:06:50,000 --> 00:06:53,000
kertoivat kollegoilleen suunnitelmastaan eurooppalaisesta observatoriosta

73
00:06:53,000 --> 00:06:55,000
eteläisellä pallonpuoliskolla.

74
00:07:00,000 --> 00:07:04,500
Yksinään yksikään eurooppalainen valtio ei voinut kilpailla Yhdysvaltojen kanssa.

75
00:07:04,500 --> 00:07:06,500
Mutta yhdessä ne saattaisivat.

76
00:07:07,000 --> 00:07:12,000
Seitsemän kuukautta myöhemmin 12 tähtitieteilijää kuudesta maasta kokoontui tänne,

77
00:07:12,000 --> 00:07:14,500
juhlalliseen Leidenin yliopiston konsistorin huoneeseen.

78
00:07:14,500 --> 00:07:17,000
He allekirjoittivat julkilausuman,

79
00:07:17,000 --> 00:07:22,000
ilmaisten halunsa perustaa eurooppalainen observatorio Etelä-Afrikkaan.

80
00:07:23,000 --> 00:07:25,000
Tämä viitoitti tietä ESO:n syntymälle.

81
00:07:26,000 --> 00:07:29,000
Mutta hetkinen!... Etelä-Afrikkaan?

82
00:07:30,000 --> 00:07:31,500
No, se tuntui järkevältä, tietenkin.

83
00:07:31,500 --> 00:07:37,000
Etelä-Afrikassa oli jo Kapkaupungin observatorio ja, vuoden 1909 jälkeen,

84
00:07:37,000 --> 00:07:40,000
Transvaalin observatorio Johannesburgissa.

85
00:07:40,000 --> 00:07:44,500
Leidenin observatoriolla oli oma eteläinen asemansa Hartebeespoortissa.

86
00:07:47,000 --> 00:07:49,000
Vuonna 1955,

87
00:07:49,000 --> 00:07:54,500
tähtitieteilijät asensivat koelaitteiston löytääkseen parhaan paikan suurelle teleskoopille.

88
00:07:54,500 --> 00:08:01,000
Zeekoegat Great Karoossa. Tai Tafelkopje Bloemfonteinissa.

89
00:08:02,000 --> 00:08:05,000
Mutta ilmasto ei ollut niinkään suosiollinen.

90
00:08:06,000 --> 00:08:12,000
Vuoden 1960 paikkeilla huomio kohdistui Pohjois-Chilen jylhään maastoon.

91
00:08:13,000 --> 00:08:16,000
Myös amerikkalaiset tähtitieteilijät suunnittelivat

92
00:08:16,000 --> 00:08:18,500
tänne omaa eteläisen pallonpuoliskon observatoriotaan.

93
00:08:18,500 --> 00:08:25,000
Karut tutkimusmatkat hevosilla paljastivat paljon Etelä-Afrikkaa paremmat olosuhteet.

94
00:08:26,000 --> 00:08:30,000
Vuonna 1963 arpa oli heitetty. Chile se olisi.

95
00:08:30,000 --> 00:08:33,000
Kuusi kuukautta myöhemmin Cerro La Silla valittiin

96
00:08:33,000 --> 00:08:36,000
Euroopan eteläisen observatorion tulevaksi havaintopaikaksi.

97
00:08:36,000 --> 00:08:40,000
ESO ei ollut enää kaukainen unelma.

98
00:08:41,000 --> 00:08:47,500
Lopulta viisi eurooppalaista valtiota allekirjoitti ESO:n yleissopimuksen, 5.10.1962 –

99
00:08:47,500 --> 00:08:53,000
Euroopan eteläisen observatorion virallinen syntymäpäivä.

100
00:08:53,000 --> 00:08:56,500
Belgia, Saksa, Ranska, Alankomaat ja Ruotsi

101
00:08:56,500 --> 00:09:01,000
sitoutuivat tiiviisti kurottamaan yhdessä eteläisiä tähtiä kohti.

102
00:09:03,000 --> 00:09:07,000
La Silla ja sen ympäristö ostettiin Chilen hallitukselta.

103
00:09:08,000 --> 00:09:10,000
Tie rakennettiin keskelle ei mitään.

104
00:09:11,000 --> 00:09:16,500
ESO:n ensimmäinen teleskooppi muotoutui rotterdamilaisessa terästehtaassa.

105
00:09:18,000 --> 00:09:21,000
Ja joulukuussa 1966

106
00:09:21,000 --> 00:09:26,000
Euroopan eteläinen observatorio avasi ensimmäisen silmänsä taivaalle.

107
00:09:26,000 --> 00:09:32,000
Eurooppa oli aloittanut suuren kosmisen tutkimusmatkan.

108
00:09:37,000 --> 00:09:40,500
Tässä on Tri J, päättämässä tätä ESOcastin erikoisjaksoa.

109
00:09:41,000 --> 00:09:44,000
Liity seuraani jälleen seuraavaan kosmiseen seikkailuun.

110
00:09:47,000 --> 00:09:48,500
ESOcastin on tuottanut ESO,

111
00:09:48,500 --> 00:09:50,000
Euroopan eteläinen observatorio.

112
00:09:51,000 --> 00:09:52,000
ESO, Euroopan eteläinen observatorio,

113
00:09:52,000 --> 00:09:54,000
on johtava hallitusten välinen tähtitieteen tiede- ja teknologiajärjestö,

114
00:09:54,000 --> 00:09:56,000
joka suunnittelee, rakentaa ja käyttää maailman kehittyneimpiä maanpäällisiä teleskooppeja.

115
00:09:59,000 --> 00:10:05,000
Teksti: ESO; käännös: Rami T. F. Rekola

116
00:10:18,000 --> 00:10:21,000
Nyt kun olet ajan tasalla ESO:sta,

117
00:10:23,000 --> 00:10:27,000
lähde 'ulos tästä maailmasta' Hubblen mukana.

118
00:10:29,000 --> 00:10:32,000
Hubblecast tuo esiin tuoreimmat havainnot

119
00:10:32,000 --> 00:10:36,000
maailman tunnetuimmalta ja palkituimmalta avaruusobservatoriolta,

120
00:10:37,500 --> 00:10:42,000
NASA:n ja ESA:n Hubblen avaruusteleskoopilta.