Viikon kuva

Subscribe to receive news from ESO in your language!
potw1617-fi — Viikon kuva
Elektra: uusi kolmoisasteroidi
25. huhtikuuta 2016: Tähtitieteilijät ovat löytäneet uuden kiertolaisen päävyöhykkeen asteroidilta (130) Elektralta. Bin Yangin (ESO, Santiago, Chile) johtama ryhmä kuvasi sen havaintolaitteella nimeltä SPHERE. Se käyttää äärimmäisen adaptiivista optiikkaa ja on asennettu Cerro Paranalilla, Chilessä sijaitsevan ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) Yksikköteleskooppi 3:en yhteyteen. Tämä uusi, toinen (130) Elektran pikkukuista on noin 2 kilometriä halkaisijaltaan ja se on väliaikaisesti nimetty koodilla S/2014 (130) 1, muodostaen (130) Elektrasta kolmoissysteemin. Ryhmä havaitsi päävyöhykkeessä myös toisen kolmoisasteroidisysteemin, (93) Minervan, hyödyntäen SPHERE-havaintolaitteen ennennäkemätöntä herkkyyttä ja paikkaerotuskykyä. Asteroidit ovat niiden rakennusaineiden jäänteitä, joista maankaltaiset planeetat muodostuivat Aurinkokunnan varhaisina aikoina. Monia kuita omaavien asteroidien tutkiminen on erittäin tärkeää, koska niiden muodostumismekanismit voivat antaa lisätietoa planeettojen muodostumisesta ja kehittymisestä, mitä muilla keinoin ei saataisi selville. SPHERE:llä kerättyä havaintoaineistoa käyttäen ryhmä päätteli sekä (130) Elektran että (93) Minervan syntyneen kuluttavassa törmäyksessä, jossa kaksi samankokoista kohdetta törmää sivuttain. Törmäyksen seurauksena huomattavan suuria ainelohkoja voi paeta avaruuteen ja muodostaa pieniä kiertolaisia alkuperäisen kohteen ...
Lue lisää
potw1610-fi — Viikon kuva
Tie Linnunrataan La Sillalla
7. maaliskuuta 2016: Tässä kuvassa kotigalaksimme Linnunrata levittäytyy taivaan halki Chilen Andien maisemien yläpuolella. Etualalla ESO:n La Sillan observatorion tienvierukset ovat täynnä etulinjan tähtitieteellisiä teleskooppeja, jotka osoittavat kohti Linnunrataa ja kauas sen taakse. Kuvassa näkyy useita monikansallisia teleskooppeja. ESO:n 3.6 metrin teleskooppi seisoo keskimmäisellä jalustalla ja siihen on kiinnitetty HARPS-instrumentti – maailman paras eksoplaneettojen metsästäjä. Aivan pääkuvun vieressä oleva pienempi kupu suojasi aiemmin CAT-teleskooppia (Coudé Auxiliary Telescope) joka tuotti havaintoja tehokkaalle Coudé Echelle Spectrograph -spektrografille; molemmat on nyt poistettu käytöstä. Jalustan juurelta löytyy ranskalainen TAROT-teleskooppi (Rapid Action Telescope for Transient Objects), joka seuraa gammapurkauksiksi kutsuttuja suurienergiaisia ilmiöitä. Niitä tutkitaan myös sveitsiläisellä 1.2 metrin Leonhard Euler -teleskoopilla, joka sijaitsee vasemmalla olevassa kuvussa, joskin sen pääkohde on eksoplaneettojen etsiminen. Kauempana oikealla voidaan nähdä ruotsalainen SEST-teleskooppi (Swedish–ESO Submillimetre Telescope), joka poistettiin käytöstä vuonna 2003 ja korvattiin Chajnantorin ylätasangolla sijaitsevalla APEX-teleskoopilla (Atacama Pathfinder EXperiment telescope). La Sillan havaintopaikan kartta löytyy täältä. La Sillan suuri havaintolaitemäärä osoittaa miten ...
Lue lisää
potw1603-fi — Viikon kuva
ESO:n teleskoopit tarkkailevat harvinaista jäännettä
18. tammikuuta 2016: Linnunrata sisältää satoja miljardeja tähtiä. Siitä huolimatta kuvan keskellä oleva tähti on hyvin epätavallinen – se on aikamoinen saavutus! Brasilialais-amerikkalainen, Jorge Melendezin johtama ryhmä São Paulon yliopistosta havaitsi kahdella ESO:n teleskoopilla Chilessä, että tämä 2MASS J18082002–5104378 -niminen tähti on harvinainen jäänne Linnunradan oppivuosilta. Se tarjoaa tähtitieteilijöille kallisarvoisen mahdollisuuden tutkia ensimmäisiä galaksissamme syntyneitä tähtiä. ESO:n uuden teknologian teleskooppi NTT (New Technology Telescope) löysi 2MASS J18082002–5104378:n. Seuraavat, ESO:n VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope) tehdyt seurantahavainnot paljastivat, että nuorista, Auringon kaltaisista tähdistä poiketen, tämä tähti sisälsi poikkeuksellisen vähän tähtitieteilijöiden metalleiksi kutsumia – eli vetyä ja heliumia raskaampia – alkuaineita. Itse asiassa se sisältää näitä alkuaineita niin vähän, että se tunnetaan UMP-tähtenä (ultra metal-poor star), eli erittäin metalliköyhänä tähtenä – ja se on kirkkain kaikista milloinkaan havaituista tämänkaltaisista tähdistä! Metalliköyhät tähdet ovat nykyään harvinainen näky sekä Linnunradassa (eso1132) että muissa lähigalakseissa, vaikka niiden uskotaan olleen yleisiä maailmankaikkeuden ollessa nuori. Metalleja syntyy ydinfuusiossa tähtien sisällä ja ...
Lue lisää
potw1550-fi — Viikon kuva
Kahtia jaettu planetaarinen sumu
14. joulukuuta 2015: Tämä puoleensavetävä kaasupilvi kuvattiin EFOSC2–havaintolaitteella (ESO Faint Object Spectrograph and Camera) ESO:n La Sillan observatoriolla. Se lymyilee Kentaurin (Centaurus) ruuhkaisessa tähdistössä eteläisen pallonpuoliskon taivaalla. Tämä kaasupilvi, nimeltään NGC 3699, on planetaarinen sumu. Sen tunnistaa epäsäännöllisestä, muhkuramaisesta rakenteesta ja sumun jokseenkin kahteen osaan jakavasta tummasta repeämästä. Nimestään huolimatta näillä kohteilla ei ole mitään tekemistä planeettojen kanssa, vaan ne muodostuvat noin Auringon massaisten tähtien kehityksen viimeisissä vaiheissa. Nimitys ”planetaarinen sumu” tulee ajalta, jolloin William Herschel havaitsi niitä ensimmäistä kertaa. Ne näyttivät sen aikakauden kaukoputkissa pyöreiltä, hyvin planeetoilta vaikuttavilta kohteilta. Kun Auringon kaltaiset tähdet lähestyvät elämänsä loppua, ne kuluttavat ytimiensä vetyvarastot loppuun, mikä lopettaa samalla ydinreaktiot. Tämä aiheuttaa tähden ytimen supistumisen painovoiman vaikutuksesta, ja sen kuumenemisen, kun taas viileämmät ulommat kerrokset laajenevat valtavasti. Esimerkiksi Auringon pinta tulee todennäköisesti ulottumaan Maan kiertoradalle asti saavuttaessaan tämän kehitysvaiheen. Poikkeuksellisen vahvat tähtituulet puhaltavat tähden kaasumaiset uloimmat kerrokset avaruuteen, jättäen lopulta jäljelle paljaan ytimen. Ydin alkaa lähettää ultraviolettisäteilyä, ...
Lue lisää
Tulos 1 - 20 / 412
Lähetä meille kommentteja!
Subscribe to receive news from ESO in your language
Accelerated by CDN77