Lehdistötiedote

Aavemainen vihreä kupla

ESO:n VLT-teleskooppi taltioi planetaarisen sumun

10. huhtikuuta 2013

Tämä ESO:n VLT-teleskoopin ottama uusi, kiehtova kuva esittää hohtavaa, vihreää planetaarista sumua IC 1295, joka ympäröi himmeää ja kuolevaa tähteä noin 3300 valovuoden etäisyydellä Maasta Kilven tähdistössä (Scutum). Tämä on yksityiskohtaisin tähän mennessä otettu kuva tästä kohteesta.

Auringon kokoiset tähdet päättävät päivänsä pikkuruisina ja himmeinä valkoisina kääpiötähtinä. Niiden lopullisen eläkkeelle siirtymisen aikana ne kuitenkin sinkoavat kaasukehänsä avaruuteen. Joidenkin kymmenien tuhansien vuosien ajan niitä ympäröivät näyttävät ja värikkäät planetaariseksi sumuksi kutsutut hohtavan ionisoituneen kaasun pilvet.

Tämä uusi VLT-teleskoopin kuva esittää planetaarista sumua IC 1295, joka sijaitsee Kilven tähdistössä (Scutum). Se on epätavanomaisen muotoinen, koska sitä ympäröi useita kaasukuorikerroksia, jotka muistuttavat mikroskoopilla tarkasteltavan mikro-organismin solukalvoja.

Nämä kuplat koostuvat kaasusta, joka muodosti ennen tähden kaasukehän. Tähden ytimessä tapahtuneet lämpöydinröyhtäisyjen kaltaiset, äkillisiä energiapurkauksia aiheuttaneet epävakaat ydinfuusioreaktiot aiheuttivat kaasun ajautumisen avaruuteen. Kaasu kylpee ikääntyvän tähden voimakkaassa ultraviolettisäteilyssä, joka saa kaasun hohtamaan. Eri alkuaineet hohtavat erilaisin värein ja IC 1295:ssä runsas aavemaisen vihreä sävy tulee ionisoituneesta hapesta.

Kuvan keskellä voi nähdä tähden ytimen loppuunpalaneen jäännöksen kirkkaana sinivalkoisena pisteenä planetaarisen sumun ytimessä. Keskustan tähti muuttuu hyvin himmeäksi valkoiseksi kääpiöksi ja jäähtyy hiljalleen useiden miljardien vuosien kuluessa.

Korkeintaan kahdeksan kertaa Auringon massaiset tähdet muodostavat planetaarisen sumun siirtyessään olemassaolonsa viimeiseen vaiheeseen. Aurinko on 4.6 miljardia vuotta vanha ja elää todennäköisesti vielä neljä miljardia vuotta lisää.

Nimestään huolimatta planetaarisilla sumuilla ei ole mitään tekemistä planeettojen kanssa. Tämä kuvaileva nimike annettiin joillekin varhaisille havainnoille johtuen näiden epätavallisten kohteiden näennäisestä samankaltaisuudesta ulkoplaneettojen Uranus ja Neptunus kanssa - nähtynä varhaisten kaukoputkien läpi - ja se oli riittävän tarttuva jäädäkseen [1]. Nämä kohteet todettiin hohtavaksi kaasuksi varhaisin spektroskopisin havainnoin 1800-luvulla.

Tämä kuva taltioitiin Pohjois-Chilen Atacaman autiomaassa sijaitsevalla Cerro Paranalilla olevalla ESO:n VLT-teleskoopilla käyttäen FORS-havaintolaitetta (FOcal Reducer Spectrograph). Valotuksia tehtiin käyttäen kolmea erilaista suodinta, jotka taltioivat sinistä valoa (värjätty siniseksi), näkyvää valoa (värjätty vihreäksi) ja punaista valoa (värjätty punaiseksi). Nämä valotukset on yhdistetty tämän kuvan valmistamiseksi.

Lisähuomiot

[1] Jopa useita planetaarisia sumuja löytäneen sekä niiden alkuperästä ja koostumuksesta spekuloineen William Herschelin kaltaiset varhaiset havaintojen tekijät tiesivät, että ne eivät oikeasti olleet Aurinkoa kiertäviä planeettoja koska ne eivät liikkuneet suhteessa ympäröiviin tähtiin.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 39-metrin kokoista optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Puh.: +358 2 333 8981
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Richard Hook
ESO, La Silla, Paranal, E-ELT & Survey Telescopes Press Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1317.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1317fi
Nimi:IC 1295
Tyyppi:Milky Way : Nebula : Type : Planetary
Facility:Very Large Telescope
Instruments:FORS1

Kuvat

ESO:n VLT-teleskoopin kuva planetaarisesta sumusta IC 1295
ESO:n VLT-teleskoopin kuva planetaarisesta sumusta IC 1295
Planetaarinen sumu IC 1295 Kilven tähdistössä (Scutum)
Planetaarinen sumu IC 1295 Kilven tähdistössä (Scutum)

Videot

Zoomaten planetaariseen sumuun IC 1295
Zoomaten planetaariseen sumuun IC 1295