eso1039fi — Valokuvan julkistus

VISTA paljastaa Yksisarvisen salaisuuden

6. lokakuuta 2010

ESOn VISTA-kartoitusteleskoopin uusi infrapunakuva paljastaa hehkuvan kaasun lonkeroiden, pimeiden pilvien ja nuorten tähtien epätavallisen maiseman Yksisarvisen (Monoceros) tähdistössä.
Tämä nimellä Monoceros R2 tunnettu tähtien syntyalue on suunnattoman suuren pimeän sumun sisällä. Näkyvän valon alueella tähtienvälinen pöly peittää alueen näkyvistä lähes kokonaan, mutta infrapunaisessa se on näyttävä kohde.

Aktiivinen tähtien lastentarha Yksisarvisen tähdistössä kätkeytyy massiiviseen pimeään sumuun, jossa on runsaasti molekyylejä ja pölyä. Vaikka se näkyy taivaalla tutumman Orionin sumun lähellä, se on
todellisuudessa lähes kaksi kertaa niin kaukana Maasta, noin 2700 valovuoden etäisyydellä. Näkyvässä valossa massiivisten kuumien tähtien ryhmittymä tuottaa joukon kauniita heijastussumuja, joissa
sinertävä tähtien valo siroaa molekyylipilvien pimeistä, sumuisista ulkokerroksista. Useimmat vastasyntyneistä massiivista tähdistä ovat kuitenkin piilossa, sillä paksu tähtienvälisen pölyn kerros absorboi tehokkaasti niiden ultraviolettia ja näkyvää valoa.

Tässä komeassa kuvassa ESOn Pohjois-Chilen Paranalin observatorion VISTA-teleskooppi (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy [1], eso0949) tunkeutuu pimeän pölyverhon läpi ja tuo esiin
hämmästyttävän tarkasti tähtienvälisen aineen poimut, silmukat ja säikeet, joita kuumien nuorten tähtien voimakas tähtituuli ja säteily ovat muovanneet.

VISTA-konsortion Jim Emerson Lontoon yliopistosta kertoo: "Nähdessäni tämän kuvan ensi kertaa sanoin vain 'Vau!'. Hämmästyin, kun näin niin selvästi kaikki pölyvanat Monoceros R2 -joukon ympärillä samoin kuin suihkut syvällä pilven sisällä olevista tähdistä. Näissä VISTAn kuvissa on niin paljon jännittäviä yksityiskohtia."

Laajan näkökenttänsä, suuren peilinsä ja herkän kameransa ansiosta VISTA on ihanteellinen havaintoväline tuottamaan korkeatasoisia infrapunakuvia suurista taivaan alueista, kuten Monoceros R2:n
alueesta. VISTAn näkökenttä vastaa tällä etäisyydellä noin 80 valovuotta. Koska pöly on hyvin läpinäkyvää infrapuna-alueella, näkyviin saadaan monia nuoria tähtiä, jotka eivät erotu näkyvän valon kuvissa. Näistä kaikkein massiivisimmat tähdet ovat alle kymmenen miljoonan vuoden ikäisiä.

Kuva on yhdistetty valotuksista, jotka on otettu spektrin lähi-infrapunaisen kolmella eri aallonpituusalueella. Monoceros R2:n kaltaisten molekyylipilvien matalassa lämpötilassa
ja suhteellisen korkeassa tiheydessä voi syntyä vety- ja muita molekyylejä, jotka sopivissa olosuhteissa säteilevät voimakkaasti lähi-infrapunaisessa. Monet VISTAn kuvassa vaaleanpunaisina ja punaisina näkyvät muodostumat ovat todennäköisesti nuorista tähdistä virtaavan molekulaarisen
vedyn hehkua.

Monoceros R2:lla on tiheä korkeintaan kahden valovuoden läpimittainen ydin, joka on täynnä hyvin massiivisia nuoria tähtiä. Siellä on myös joukko kirkkaita infrapunalähteitä, jotka ovat tyypillisesti
vielä pölyisten kiekkojen ympäröimiä vastasyntyneitä massiivisia tähtiä. Tämä alue on kuvan keskellä, jossa tarkemmin tutkittaessa näkyy paljon tiheämpi tähtien keskittymä ja jonka selvät punertavat piirteet
viittavat todennäköisesti molekulaarisen vedyn säteilyyn.

Oikeanpuoleisin kuvan keskellä olevista kirkkaista pilvistä on tämän alueen kirkkain heijastussumu NGC 2170. Näkyvässä valossa sumu näkyy kirkkaana vaaleansinisenä saarena tumman meren keskellä,
kun taas infrapunakuva tuo näkyviin sumujen sisällä olevat raivoisat tehtaat, joissa syntyy sadoittain massiivisia tähtiä. NGC 2170 erottuu heikosti pienellä kaukoputkella, ja sen löysi
William Herschel Englannissa vuonna 1784.

Tähdet syntyvät prosesseissa, jotka tyypillisesti kestävät muutamia miljoonia vuosia, ja joita tapahtuu suurten, satojen valovuosien läpimittaisten tähtienvälisen aineen kaasu- ja pölypilvien sisällä.
Koska näkyvä valo ei pääse tähtienvälisen pölyn läpi, infrapuna- ja radiohavainnot ovat ratkaisevan tärkeitä yrittäessämme ymmärtää tähtien kehityksen varhaisimpia vaiheita. VISTA kartoittaa systemaattisesti etelätaivasta ja tuottaa noin 300 gigatavua havaintoaineistoa yössä, mikä tarjoaa
valtavan määrän tietoa alueista, joita tutkivat yksityiskohtaisemmin VLT (Very Large Telescope), ALMA (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) ja tulevaisuudessa E-ELT (European Extremely Large Telescope).

Lisähuomiot

[1] 4,1-metrisen pääpeilinsä ansiosta VISTA on maailman suurin kartoituskaukoputki, ja sen 67 miljoonan pikselin infrapunakamera on suurempi kuin missään muussa kaukoputkessa. Se on varattu taivaan kartoitukseen, joka alkoi 2010. Se sijaitsee Pohjois-Chilessä Atacaman autiomaassa ESOn VLT:n sijoituspaikan Cerro Paranalin viereisellä huipulla, joten sillä on samanlaiset erinomaiset havainto-olosuhteet. Atacaman autiomaa on maapallon kuivimpia paikkoja, ja taivas näkyy erityisen hyvin. Siksi vain 20 km:n päässä Cerro Paranalista sijaitseva Cerro Armazones on äskettäin valittu tulevan E-ELT:n sijoituspaikaksi.

Lisätietoa

ESO (European Southern Observatory; Euroopan eteläinen observatorio) on Euroopan johtava kansainvälinen tähtitieteellinen organisaatio ja maailman tuotteliain tähtitieteellinen observatorio.
Siinä on osallisina 14 maata:
Belgia, Englanti, Espanja, Hollanti, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa,  Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tsekki. ESOlla on kunnianhimoinen ohjelma, joka keskittyy sellaisten maanpäällisten havaintolaitteiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön, joiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä tärkeitä tieteellisiä keksintöjä. ESOlla on myös johtava asema tähtitieteen yhteistyön tukijana ja organisoijana. ESO ylläpitää Chilessä kolmea ainutlaatuista huippuluokan havaintopaikkaa: La Silla, Paranal ja Chajnantor. Paranalilla ESOlla on VLT, maailman edistyksellisin näkyvän valon tähtitieteellinen observatorio, ja VISTA, maailman suurin kartoitusteleskooppi. ESO on eurooppalainen osakas mullistavassa ALMA-teleskoopissa, joka on tämän hetken suurin tähtitieteellinen projekti. Parhaillaan ESO suunnittelee 42 metrin näkyvän valon ja lähi-infrapuna-alueen E-ELT-teleskooppia (European Extremely Large Telescope), josta tulee maailman suurin
taivaalle katsova silmä.

Linkit

Yhteystiedot

Jari Kotilainen
Suomen ESO-keskus
Piikkiö, Finland
Puh.: +358 (0)2 3338250
Sähköposti: jarkot@utu.fi

Richard Hook
ESO, Paranal, La Silla, E-ELT and Survey Telescopes Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Sähköposti: rhook@eso.org

Tämä on ESOn lehdistötiedotteen käännös eso1039.
Bookmark and Share

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1039fi
Nimi:Monoceros R2
Facility:Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy

Kuvat

Infrared VISTA view of a stellar nursery in Monoceros*
Infrared VISTA view of a stellar nursery in Monoceros*
Englanniksi
Infrared/visible light comparison of views of a stellar nursery in Monoceros
Infrared/visible light comparison of views of a stellar nursery in Monoceros
Englanniksi
Extracts from the VISTA image of the Monoceros R2 star forming region
Extracts from the VISTA image of the Monoceros R2 star forming region
Englanniksi
Star formation in the constellation of Monoceros
Star formation in the constellation of Monoceros
Englanniksi
Wide-field view of the field around Monoceros R2
Wide-field view of the field around Monoceros R2
Englanniksi

Videot

Zooming in on a stellar nursery in Monoceros
Zooming in on a stellar nursery in Monoceros
Englanniksi
Infrared/visible crossfade of the Monoceros R2 star-forming region
Infrared/visible crossfade of the Monoceros R2 star-forming region
Englanniksi

Katso myös