Lehdistötiedotteet 2010

Subscribe to receive news from ESO in your language!
eso1030fi — Tutkimustiedote
Tähdet tulivat juuri isommiksi
21. heinäkuuta 2010: Yhdistelemällä ESO:n VLT-kaukoputken (Very Large Telescope) havaintolaitteita tähtitieteilijät ovat löytäneet tähän asti kaikkein massiivisimman tähden. Sen syntymäpaino on enemmän kuin 300 kertaa Auringon massa, eli kaksi kertaa niin suuri kuin tähän asti hyväksytty 150 Auringon massan yläraja. Näiden hirviöiden, jotka ovat miljoonia kertoja kirkkaampia kuin Aurinko ja jotka kadottavat massaansa todella voimakkaissa tähtituulissa, olemassaolo saattaa antaa vastauksen kysymykseen ”kuinka massiivisia voivat tähdet olla?”
eso1029fi — Tutkimustiedote
Massiivisten tähtien synnyn mysteeri selvinnyt
14. heinäkuuta 2010: Tähtitieteilijät ovat ottaneet ensimmäiset kuvat massiivista vauvatähteä lähietäisyydellä ympäröivästä pölyisestä kiekosta. Tämä on ensimmäinen suora todiste siitä että massiiviset tähdet syntyvät samalla tavalla kuin niiden pienemmät sukulaisetkin. Löytö joka tehtiin yhdistelemällä havaintoja ESO:n eri kaukoputkilta julkaistaan tämän viikkoisessa Nature-lehden numerossa.
eso1028fi — Tutkimustiedote
Musta aukko puhaltaa suuren kuplan
7. heinäkuuta 2010: Yhdistämällä havaintoja ESO:n VLT-teleskoopilta (Very Large Telescope) ja NASA:n Chandra Röntgen kaukoputkelta, tähtitieteilijät ovat paljastaneet kaikkein voimakkaimmat suihkuparit mitkä koskaan on nähty lähtevän yksittäisestä tähdestä syntyneestä mustasta aukosta. Tämä kohde, jota kutsutaan myös mikrokvasaariksi, puhaltaa valtaisan kuplan kuumaa kaasua joka on läpimitaltaan 1000 valovuotta, kaksi kertaa niin suuri ja kymmeniä kertoja voimallisempi kuin muut tunnetut mikrokvasaarit. Löytö raportoidaan tämän viikkoisessa Nature-lehden numerossa.
eso1027fi — Valokuvan julkistus
R Coronae Australis: Kosminen vesivärimaalaus
30. kesäkuuta 2010: Tämä upea näkymä alueesta tähden R Coronae Australis ympärillä on tehty kuvista jotka on otettu Wide Field Imager (WFI) instrumentilla ESO:n La Silla Observatoriossa Chilessä. R Corona Australis sijaitsee läheisen tähtienmuodostusalueen sydämessä ja sitä ympäröi hienorakenteinen sinertävä heijastussumu, joka puolestaan on valtaisan pölypilven sisällä. Kuva paljastaa yllättäviä uusia yksityiskohtia tästä dramaattisesta taivaan alueesta.
eso1026fi — Tutkimustiedote
VLT havaitsi ensi kertaa supermyrskyn eksoplaneetan pinnalla
23. kesäkuuta 2010: Tähtitieteilijät ovat ensi kertaa onnistuneet mittaamaan eksoplaneetan kaasukehässä riehuvan supermyrskyn. Havaintokohteena oli seikkaperäisesti tutkittu ”kuuma jupiter” nimeltä HD209458b. Hiilimonoksidikaasun suurtarkkuusmittaukset paljastivat, että kaasu virtaa valtavalla nopeudella planeetan hyvin kuumalta päiväpuolelta viileämmälle yöpuolelle. Samalla mitattiin ensi kertaa myös eksoplaneetan kiertonopeus, josta voidaan suoraan laskea planeetan massa.
eso1025fi — Valokuvan julkistus
VISTA kurkistaa Kuvanveistäjän galaksiin
16. kesäkuuta 2010: Kuvanveistäjän galaksista (NGC 253) on otettu upea uusi kuva ESOn Paranalin-observatoriossa Chilessä sijaitsevalla VISTA-kartoituskaukoputkella. Kuva on osa erästä VISTAn ensimmäisistä laajamittaisista havainto-ohjelmista. Koska VISTA havainnoi infrapuna-aallonpituuksia, pöly ei juurikaan samenna sen näkymää. Otos paljastaa galaksista lukemattomia jäähtyneitä tähtiä sekä selvästi erottuvan keskussauvan. VISTAn kuva antaa myös runsaasti uutta tietoa galaksin historiasta ja kehityksestä.
eso1024fi — Tutkimustiedote
Eksoplaneetan liikerata ensi kertaa ikuistettu
10. kesäkuuta 2010: Tähtitieteilijät ovat ensi kertaa onnistuneet seuraamaan eksoplaneetan liikerataa suoraan sen kiertäessä emotähtensä puolelta toiselle. Kyseisellä planeetalla on lyhyempi kiertorata kuin yhdelläkään toisella tähän saakka suoraan kuvannetuista eksoplaneetoista. Planeetta kiertää emotähteään melkein yhtä läheltä kuin Saturnus Aurinkoa. Tutkijat arvelevat, että se on saattanut syntyä samalla tavalla kuin aurinkokunnan jättiläisplaneetat. Koska tähti on hyvin nuori, löytö todistaa, että kaasujättiläisplaneetat saattavat muodostua emotähteä kiertävän kiekon sisällä vain muutaman miljoonan vuoden kuluessa, mikä on lyhyt aika kosmisessa mittakaavassa.
eso1023fi — Organisaatiotiedote
Uusi ulkomainen teleskooppi La Sillaan
8. kesäkuuta 2010: ESOn La Sillan observatoriossa Chilessä on otettu käyttöön uusi robottiteleskooppi. Ylikulkevien planeettojen ja planetesimaalien tarkasteluun suunnitellulla pienellä TRAPPIST-teleskoopilla (TRAnsiting Planets and PlanetesImals Small Telescope) tutkitaan planeettakuntia kahdella eri tavalla: etsimällä ja karakterisoimalla aurinkokunnan ulkopuolisia planeettoja (eksoplaneettoja) sekä tutkimalla aurinkoa kiertäviä komeettoja. 60-senttistä teleskooppia ohjataan valvomosta, joka sijaitsee 12 000 kilometrin päässä Liègessä Belgiassa.
eso1022fi — Organisaatiotiedote
ESOn teleskooppisuunnittelija Raymond Wilson sai arvostetun Kavli-palkinnon
4. kesäkuuta 2010: Vuoden 2010 astrofysiikan Kavli-palkinto on myönnetty Raymond Wilsonille, jonka optiikan alaan kuuluva tutkimus ESOssa ollut käänteentekevää. Hänen kehittämänsä aktiivinen optiikka on tehnyt mahdolliseksi tämän päivät suurteleskoopit. ESOn optiikka- ja teleskooppiryhmän perustaja ja alkuperäinen johtaja Wilson jakaa kahden miljoonan dollarin suuruisen palkinnon kahden amerikkalaistutkijan, Jerry Nelsonin ja Roger Angelin, kanssa.
eso1021fi — Valokuvan julkistus
Suuren Magellanin pilven kosminen eläintarha
1. kesäkuuta 2010: Etsiessään uutta tietoa universumin rakenteesta tähtitieteilijät suuntaavat usein teleskooppinsa Linnunradan lähigalaksiin, Suureen Magellanin pilveen. ESOn La Sillan observatoriossa Chilessä sijaitsevalla WFI-kuvausjärjestelmällä otetussa upeassa uudessa kuvassa on esillä kiehtova kavalkadi Suuren Magellanin pilven kohteita ja ilmiöitä. Otoksessa erottuu muun muassa valtavia pallomaisia tähtijoukkoja ja kirkkaiden supernovaräjähdysten jäänteitä. Saatua havaintoaineistoa käytetään lukuisissa tutkimushankkeissa, joissa selvitetään tähtien ja galaksien kehityskaaria.
eso1020fi — Valokuvan julkistus
Uusi esteetön näkymä maineikkaaseen spiraaligalaksiin
19. toukokuuta 2010: ESO on julkaissut uuden kauniin kuvan läheisestä Messier 83 -galaksista. Kuva on otettu ESOn Paranalin-observatoriossa Chilessä sijaitsevaan VLT-teleskooppiin (Very Large Telescope) liitetyllä HAWK-I-kameralla. Tämä infrapuna-alueen kuva on mainio osoitus kameran suorituskyvystä: se on yksi tarkimmista ja yksityiskohtaisimmista kuvista, joita Messier 83 -galaksista on koskaan saatu maan pinnalta käsin.
eso1019fi — Valokuvan julkistus
Galaksijoukko ja kokonainen galaksimeri
5. toukokuuta 2010: ESOn tänään julkistamassa uudessa laajakuvakulmaisessa kuvassa erottuu tuhansia kaukaisia galakseja, erityisesti Abell 315 -nimellä tunnettuun massiiviseen galaksijoukkoon kuuluva suuri galaksiryhmä. Tämä galaksiryhmittymä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä Abell 315 on useimpien muiden galaksijoukkojen tavoin pääosin pimeää ainetta. Galaksijoukon valtava massa taittaa taustalla olevien galaksien valon ja vääristää hieman niiden meille näkyvää muotoa.
eso1018fi — Organisaatiotiedote
E-ELT:n sijoituspaikka valittu
26. huhtikuuta 2010: ESOn neuvosto päätti 26.4.2010 valita suunnitteilla olevan 42-metrisen E-ELT-suurteleskoopin (European Extremely Large Telescope) rakentamispaikaksi Armazones-vuoren. Kyseinen vuori sijaitsee Chilessä 3 060 metrin korkeudessa keskellä Atacaman erämaata, noin 130 kilometriä Antofagastan kaupungista etelään ja noin 20 kilometrin päässä Paranal-vuorelta, jossa ESOlla on jo ennestään VLT-teleskooppi (Very Large Telescope).
eso1017fi — Valokuvan julkistus
VISTA paljasti kosmisen kissan kätketyt salaisuudet
21. huhtikuuta 2010: Kissankäpäläsumu, NGC 6334, on valtaisa tähtien synnytyslaitos, jossa saavat alkunsa sadat massiiviset tähdet. ESOn julkaisemassa uudessa komeassa kuvassa erottuu joukko tällaisia Kissankäpäläsumun kätköissä piileskeleviä nuoria tähtiä. Ne onnistuttiin kuvaamaan hehkuvan kaasun ja pölypilvien läpi tunkeutuvan infrapunavalon avulla. Kyseinen kuva otettiin Paranalin-observatoriossa Chilessä sijaitsevalla VISTA-kartoituskaukoputkella (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy).
eso1016fi — Tutkimustiedote
Planeettateoriat uusiksi
13. huhtikuuta 2010: Ison-Britannian valtakunnallisessa tähtitieteen kokouksessa on tänään julkistettu yhdeksän uutta ylikulkevaa eksoplaneettaa. Kun uusia tuloksia verrattiin aiempiin havaintoihin, tutkijat havaitsivat ällistyksekseen, että kuusi planeettaa kaikkiaan 27 ylikulkevan eksoplaneetan otoksesta kiersi emotähteään sen pyörimissuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan eli juuri päinvastaiseen suuntaan kuin planeetat omassa aurinkokunnassamme. Uudet löydöt kyseenalaistavat perinpohjaisesti tähänastiset planeettojen synnystä esitetyt teoriat. Ne antavat myös ymmärtää, että kuumiksi jupitereiksi kutsuttuja eksoplaneettoja sisältävistä järjestelmistä ei todennäköisesti löydy maankaltaisia planeettoja.
eso1015fi — Tutkimustiedote
Tritonin kesätaivaalla metaania ja hiilimonoksidia
7. huhtikuuta 2010: Neptunuksen kuun Tritonin kaasukehästä on tehty kautta aikojen ensimmäinen infrapuna-analyysi. Kesä on sen mukaan nyt kuumimmillaan kuun eteläisellä pallonpuoliskolla. ESOn VLT-teleskooppia käyttänyt eurooppalainen tutkijaryhmä löysi Tritonin ohuesta kaasukehästä hiilimonoksidia sekä metaania ensi kertaa maanpäällistä instrumenttia käyttäen. Havainnot paljastivat, että ohut kaasukehä vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja paksunee lämmetessään.
eso1014fi — Valokuvan julkistus
Tähtiä synnyttävän sumun valoisa ja pimeä puoli
31. maaliskuuta 2010: ESO julkistaa tänään kuvan Gum 19 -nimisestä himmeästä, vähän tunnetusta tähtisumusta. Se näkyy infrapunassa toiselta puoleltaan pimeänä ja toiselta kirkkaana. Sumun toisessa päässä on V391 Velorum -nimisen sinisen superjättiläisen valaisemaa kuumaa vetykaasua. Uusia tähtiä synnyttää V391 Velorumia kuvassa vasemmalla reunustava vana, joka koostuu kirkkaasta ja pimeästä materiaalista. Vuosituhansien vieriessä nuoret tähdet ja supernovana räjähtäneen V391 Velorumin jäännökset todennäköisesti muuttavat Gum 19:n januksenkasvoista ulkomuotoa.
eso1013fi — Tutkimustiedote
Miksi monissa kaukaisten galaksien kartoituksissa jää huomiotta 90 % kohteista?
24. maaliskuuta 2010: Tähtitieteilijät ovat jo kauan tienneet, että monissa kaukaisimman universumin kartoituksissa hukataan suuri osa valon todellisesta kokonaismäärästä. Tutkijat ovat nyt vahvistaneet, että suuri osa galakseista, joiden valolta on kestänyt 10 miljardia vuotta matkata meille saakka, on jäänyt aiemmin havaitsematta. Tähän tulokseen päädyttiin syvällekäyvässä kartoituksessa, jossa käytettiin kahta ESOn VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) neljästä 8,2-metrisestä jättiläiskaukoputkesta sekä erikoisrakenteista suodinta. Kartoituksessa löydettiin myös eräitä himmeimpiä koskaan havaittuja universumin varhaisvaiheen galakseja.
eso1012fi — Tutkimustiedote
APEX-teleskoopilla ensimmäinen lähikuva kaukaisen universumin tähtitehtaista
21. maaliskuuta 2010: Tähtitieteilijät ovat tehneet ensimmäistä kertaa suoria mittauksia hyvin kaukaisessa galaksissa sijaitsevan tähtien syntyalueen koosta ja kirkkaudesta. Mittausten alkusysäyksenä oli APEX-teleskoopin avulla tehty onnekas havainto. Kyseinen galaksi sijaitsee niin etäällä ja sen valo matkaa meille saakka niin kauan, että näemme sen sellaisena kuin se oli 10 miljardia vuotta sitten. Kosminen gravitaatiolinssi suurentaa galaksia siten, että näemme siitä lähikuvan, joka ei muilla keinoin olisi mahdollinen. Tämä onnekas sattuma paljastaa galaksien tähtien rajun syntyprosessin universumin varhaisvaiheessa. Tähtien syntyalueet muodostuivat silloin sata kertaa nopeammin kuin nuoremmissa galakseissa. Tutkimustulokset julkaistaan tänään verkossa ilmestyvässä Nature-lehdessä.
eso1011fi — Tutkimustiedote
Ensimmäinen lauha eksoplaneetta analysoitu
17. maaliskuuta 2010: Tähtitieteilijät ovat löytäneet ensimmäisen ”normaalin” eksoplaneetan, jota voidaan tutkia seikkaperäisesti. Planeetta löydettiin, kun CoRoT-satelliitin ja ESOn HARPS-instrumentin havainnot yhdistettiin toisiinsa. Tämä Corot-9b:ksi nimetty eksoplaneetta kulkee säännöllisin väliajoin auringonkaltaisen tähden editse. Kyseinen tähti sijaitsee 1 500 valovuoden päässä Maasta Käärmeen (lat. Serpens) tähdistön suunnassa.
Tulos 21 - 40 / 50