Tähtien synty ALMA:n yllä

Tässä ESO:n ultrateräväpiirto-tutkimusretken aikana yhdellä valotuksella otetussa upeassa korkean tarkkuuden kuvassa nähdään kolme syvän taivaan kohdetta, jotka näyttävät loistavan ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) yhden huipputarkan antennin etupuolella.

Huomiota herättävin kohde on punertava Kölin sumu, joka tunnetaan myös nimellä NGC 3372. Se on suuri, enimmäkseen vedystä muodostunut kaasupilvi, jossa on vastikään muodostunut tähtiä. Lyhytikäiset, massiiviset, sumussa muotoutuneet siniset tähdet säteilevät runsaita määriä ultraviolettisäteilyä, joka sitten ionisoi ympäröivää kaasua ja saa vetyatomit hehkumaan tyypillisen punaisina. Lopulta supernovaräjähdykset ja massiivisimpien tähtien vahvat tähtituulet hajottavat Kölin kaasusumun, jättäen jälkeensä yhden tai useampia tähtiryppäitä.

Kaksi tällaista tähtijoukkoa, jotka tunnetaan nimillä NGC 3532 ja IC 2602, nähdään Kölin sumusta katsoen yläoikealla ja ylävasemmalla.

Nämä kolme taivaan kohdetta kuuluvat Kölin tähdistöön (Carina) ja ne luetteloi ensimmäisenä ranskalainen tähtitieteilijä Nicolas Louis de Lacaille. Ne näyttävät olevan lähellä toisiaan tässä kuvassa, mutta itse asiassa ne ovat hyvin erilaisilla etäisyyksillä meistä katsoen. IC 2602 on alle 500 valovuoden päässä Maasta, NGC 3532 on noin 1300 valovuoden päässä ja Kölin sumun uskotaan olevan yli 10 000 valovuoden päässä.