Ilmoitukset

7. heinäkuuta 2016: Uusi FIDEOS-instrumentti (Fiber Dual Echelle Optical Spectrograph) on tehnyt ensimmäiset havaintonsa, eli niin sanotut "first light"-havainnot, mistä on saatu tieteellistä dataa varmistaen laitteen toimivuuden. FIDEOS toimii ESO:n 1-metrin teleskoopissa La Silla:ssa Chilessä ja se on vuonna 1966 alueelle sijoitettu ensimmäinen teleskooppi. Se on yksi teleskoopeista, joita ESO ei enää suoranaisesti hallinnoi, vaan sen operoinnista vastaa Universidad Católica del Norte (UCN) ja sen on kunnostanut Centro de Astro Ingeniería de la Universidad Católica de Chile (AIUC). FIDEOKSEN on suunnitellut ja koonnut ryhmä AIUC:sta ja se on korkean resoluution spektrografi, mikä on optimoitu tähtien radiaalinopeuksien hyvin tarkkaan mittaamiseen, minkä avulla eksoplaneettojen kandidaatteja voidaan identifioida. Tähteä kiertävä eksoplaneetta saa tähden heilumaan keskinäisen vetovoiman vaikutuksesta sen kiertäessä tähden ympärillä. Radiaalinopeuksien erittäin tarkka havainnoiminen voi siten paljastaa mahdollisen eksoplaneetan olemassaolon. FIDEOS käyttää pääasiassa tätä menetelmää eksoplaneettojen metsästyksessä saavuttaen erinomaisen vakauden ja erittäin tarkkojen mittausten tekemisen. Tämä on merkittävä laite myös siinä mielessä, että se ensimmäinen ...

6. heinäkuuta 2016: ESO on allekirjoittanut sopimuksen ranskalaisen Reosc-yhtiön [1] kanssa (Safran Electronics & Defense-yhtiön tytäryhtiö), sekundääripeilin hiomisesta ESO:n valmisteilla olevaan "Extremely Large Telescope", eli ELT-teleskooppiin. Peilimateriaali on lasi-keraaminen yhdistelmä. Reosc suunnittelee peilin ja sen ripustuksen, hio peilin ja suorittaa tarvittavat optiset testit ennen peilin toimittamista, mikä tapahtuu arviolta vuonna 2022. Sopimuksen allekirjoittivat ESO:n pääjohtaja Tim de Zeeuw ja Reoscin presidentti M. Thierry Batut. Paikalla olivat myös Ranskan Münchenin konsuli M. Jean-Claude Brunet, sekä muita Reoscin edustajia ja ESO:n avainhenkilökuntaa. Sekundääripeili on nimensä mukaisesti toinen viidestä peilistä, jotka ohjaavat valon kaukaisesta kohteesta teleskoopin läpi muodostaen lopulta kuvan Nasmyth-fokukseen, jonne joukko tieteellisiä instrumentteja on sijoitettu. Peili roikkuu korkealla ylösalaisin 39-metrin halkaisijan omaavan pääpeilin yläpuolella. Tämä on suurin koskaan tehty sekundääripeili ja suurin kupera peili, joka milloinkaan on tehty. Peili on halkaisijaltaan yli 4 metriä ja se on yhtä suuri kuin usean olemassaolevan huipputeleskoopin pääpeili. Peili muotoillaan ja hiotaan 15 nanometrin tarkkuudella (15 millimetrin miljoonasosaa) ...

1. heinäkuuta 2016: "Atacama Large Millimeter/submillimeter Array":n johtokunta on hyväksynyt "Band 1"-vastaanottimien valmistamisen. Vastaanottimet on valmistanut Taiwanilaisen "Academia Sinica Institute of Astronomy and Astrophysics", eli ASIAA:n johtama kansainvälinen ryhmä. Kun ne on asennettu radioteleskooppiin, niin sillä voidaan havainta 6-8.5 millimetrin [1] aallonpituusvälillä, mikä avaa ikkunan eteläiselle tähtitaivaalle näillä aallonpituuksilla. ALMA observatorion tutkija John Carpenter kuvaili "Band 1"-vastaanottimien tärkeimipiä havaintokohteita seuraavasti: “tähtien ympärillä olevien planeettoja muodostavien kiekkojen pölyn evoluutio, sekä molekulaarisen kaasun havaitseminen galaksien reionisaatioajalta”. Uusilla vastaanottimilla observatorio pystyy havaitsemaan paremmin suuren-punasiirtymän universumia. Havaitakseen säteilyä kaukaisista kosmisista kohteista laajalla aallonpituusalueella millimetrien ja alimillimetrien alueella jokainen ALMA:n antenni on varustettu useilla vastaanottimilla, joista jokainen toimii tietyllä aallonpituusalueella. Tällä hetkellä jokaiseen ALMA-antenniin on asennettu 7 vastaanotinta kymmenestä suunnitellusta. Uusia 'Band 1'-vastaanottimia tarvitaan 73 kappaletta kattaen aallonpituusvälin 6-8.5 millimetriä. Ensimmäiset toimiteteaan heti ja loput vuoden 2019 loppuun mennessä ja ne asennetaan heti niiden saavuttua paikalle. Asennukset ovat valmiita vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana. ALMA:n "Band 1"-kaistan vastaanottimien ...

1. heinäkuuta 2016: ESO:n nykyisen pääjohtajan Tim de Zeeuwin toinen viisivuotinen kausi päättyy vuoden 2017 elokuun lopussa. ESO:n johtokunta on päättänyt perustaa komitean, minkä tehtävänä on auttaa uuden pääjohtajan valinnassa. Tim de Zeeuw on johtanut ESO:a huipputieteen, teknologian ja organisaation menestyksen aikana. Hän on valvonut ESO:n toimenpiteitä "Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA)"-observatoriolla, "European Extremely Large Telescope (E-ELT)":n rakennuspaikan valitsemisessa ja hankkimisessa, sekä siihen tulevien ensimmäisten instrumenttien rakentamisen aloittamisessa. Hän on myös vastannut La Sillan ja Paranalin toiminnasta ja kehittämisestä "Atacama Pathfinder Experiment telescope (APEX)"-teleskooppi mukaanlukien, "Very Large Telescope array (VLT)"-teleskooppien toisen sukupolven instrumenttien valmistamisesta, sekä Garchingin päämajan laajennusosan rakentamisen valvomisesta ja lahjoituksena saadun "ESO Supernova Planetarium & Visitor Centre"-vierailijakeskuksen rakentamisen aloittamisesta. Näiden aktiviteettien tuloksena ESO on noussut maailman tuotteliaimmaksi tähtitieteen observatorioksi. Johtokunta haluaa tämän menestystarinan jatkuvan uuden pääjohtajan myötä, mitä etsitään avoimella kansainvälisellä haulla. Nykyisen pääjohtajan aikakaudella ESO:n jäsenmaiden lukumäärä on kasvanut viiteentoista ja useat maat ovat parhaillaan neuvottelemassa jäsenyyksien eri vaiheissa. ESO ...

30. kesäkuuta 2016: Joukko eurooppalaisia tähtitieteilijöitä on käyttänyt ESO:n VISTA nimistä taivaan kartoitusteleskooppia luetteloidakseen suuren joukon pikkuplaneettoja, eli Aurinkokunnan pienkappaleita lähi-infrapunaisilla aallonpituuksilla. Heidän tutkimuksensa on johtanut tietohin lähes 40000:sta kohteesta.Tämä havaintoaineisto voi vastata varhaista Aurinkokuntaa koskeviin kysymyksisiin. Aurinkokunnasta on toistaiseksi luetteloitu noin 700000 pientä kohdetta käsittäen kivisiä asteroideja ja jäisiä komeettoja. Tähtitieteilijät toivovat, että tutkimalla näitä kohteita saadaan tietoa Aurinkokunnan synnystä ja kehityksestä, sekä mahdollisista tulevaisuuden törmäyksistä näiden kappaleiden kanssa. Ryhmä tutki osaa VISTA:n "Hemisphere Survey":stä, mikä kattaa noin 40% eteläisestä taivaasta. Käymällä huolellisesti läpi tämän kartoituksen valtavan datamäärän he pystyivät määrittämään paikan ja kirkkauden lähes 40000:lle kohteelle, joista väri saatiin selville noin 35000:lle. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kartoituksen data on analysoitu näin tarkasti paljastaen näin suuren Aurinkokunnan pienkappaleiden joukon. Erityisesti väri-informaatiota voidaan käyttää kappaleiden luetteloimiseksi, sillä se paljastaa niiden pinta-aineksen koostumuksen. Tämä rikas "eläinkokoelma" sisältää esimerkkejä kaikista tunnetuista pienkappaleiden joukoista: Maan läheiset asteroidit; Marsin radan leikkaajat; Hungaria asteroidit; päävyöhykkeen asteroidit; Cybele ...

29. kesäkuuta 2016: ESO on tehnyt sopimuksen hollantilaisen Leidenin yliopiston kanssa MASCARA-instrumentin (the Multi-site All-Sky CAmerRA) sijoittamisesta ESO:n La Sillan observatoriolle Chileen. Sopimuksen allekirjoittivat ESO:n pääjohtaja Tim de Zeeuw ja Leidenin yliopiston tieteiden tiedekunnan dekaani Geert de Snoo.MASCARA on planeettojen metesästykseen suunniteltu laite, mikä lopulta koostuu useista yksittäisistä asemista, mitkä ovat sijoittuneina ympäri maapalloa. Jokainen asema koostuu joukosta kameroita, mitkä havainnoivat melkein koko näkyvissä olevaa taivasta. Kun kaikki asemat ovat valmiina, niin MASCARA havaitsee lähes koko taivaan alueella aina magnitudiin 8 asti. Sen päätavoitteena on löytää kaikki kirkkaat ylikulkumenetelmällä havaittavissa olevat eksoplaneetat, mutta sillä on myös useita muita tieteellisiä tavoitteita. MASCARA tuottaa kirkkaimpien kohteiden luettelon tulevaisuuden eksoplaneetta tutkimuksen tarpeisiin.Ensimmäinen MASCARA asema on jo toiminnassa Roque de los Muchachos observatoriolla Kanariansaarilla La Palman saarella. Toinen asema aloittaa toimintansa ennen vuoden 2016 loppua ja se hyödyntää La Sillan erinomaisia havainto-olosuhteita.

28. kesäkuuta 2016: ESO Supernova planetaario ja vierailijakeskuksen betonikuoren rakentaminen on saatu päätökseen ja sen jännittävä kaksoistähtirakenne on tullut selvästi näkyviin. ESO Supernova antaa vierailijoille syvällisen kokemuksen tähtitieteestä ja ESO:n tieteellisistä ja teknologisista saavutuksista. Rakennuksen on lahjoittanut "Klaus Tschira"-säätiö ja sen on suunnitellut arkkitehdit Bernhardt + Partner. Muita suunnittelussa ja rakentamisessa mukana olleita yhtiöitä ovat Bollinger + Grohmann (tukirakennelmien suunnittelu), insinööritoimisto Hausladen (HVACR suunnittelu), insinööritoimisto Burnickl (sähkötöiden suunnittelu), Grossmann Bau (runkotyöt), Frener & Reifer (julkisivu) ja nämä. Arkkitehtien 3D-mallien mukaan on suunniteltu yli 700 täysin uniikkia muottia betonirungon rakentamiseksi. Nämä olennaiset osat on suunnitellut ja rakentanut Doka-yhtiö. Ulkopuoliset tarkkailijat tarkastivat kaikki rakennelmat, jotta ne olivat millimetrin tarkasti oikeilla paikoilla ennen kuin betoni valettiin muotteihin. Saavuttaakseen taloudellisimman rakennusprosessin ja tukirungon nopeaksi poistamiseksi seinärakennelmaan oli sijoitettu erilliset lämpötilaa mittaavat sensorit, jotka lähettivät tekstiviestejä mittauksistaan. Tämän ansiosta betonin kovettumisen aikana tapahtuvia kemiallisia prosesseja pystyttiin seuraamaan tarkasti. Keskuksen 14-metrin planetaarion ja interaktiivisten näyttelyiden ansiosta paikka antaa kouluryhmille ...

24. kesäkuuta 2016: Yhdistyneen kuningaskunnan päätöksellä irtautua EU:sta ei ole suoria vaikutuksia sen ESO-jäsenyyteen. Yhdistynyt kunigaskunta on ollut ESO:n jäsenenä vuodesta 2002 alkaen ja se säilyy jäsenenä EU:n irtautumisesta riippumatta ilman mitään välitöntä vaikutusta. ESO on hallitustenvälinen tähtitieteen tutkimusorganisaatio, mikä on riippumaton Euroopan unionista. Maan ESO-jäsenyys on riippumaton EU-jäsenyydestä. ESO perustettiin jäsenmaiden kansainvälisellä sopimuksella ja jäseniä on nyt yhteensä 15, joista kaikki eivät ole EU:n jäseniä. Yhdistyneen kunigaskunnan EU:sta irtautumisen laajempia vaikutuksia on vielä hyvin vaikea arvioida ja eron mahdolliset vaikutukset eurooppalaiseen tutkimukseen selviävät vasta vuosien kuluessa. ESO tulee jatkamaan työtään sen jäsenmaiden huippututkimuksen edistämiseksi kaikilla tasoilla Euroopassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja niiden ulkopuolella.

24. kesäkuuta 2016: ESO:n observatoriot La Silla ja Paranal, sekä ALMA Operations Support Facility eli OSF, vastaanottavat vierailijoita omien aikataulujensa mukaisesti. Aikataulut laajenevat, sillä ensimmäistä kertaa La Sillan observatoriolle on mahdollista päästä vierailulle Chilen talven aikana. Tähän asti observatorio on ollut suljettuna vierailuilta heinäkuun ja elokuun ajan äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi. Tästä lähtien La Silla vastaanottaa vierailijoita joka lauantai kello 14.00-17.00 mahdollistaen henkilökohtaisen tutustumisen ESO:n ensimmäiseen Chilessä sijaitsevaan observatorioon. La Sillan observatorio sijaitsee 600 kilometriä pohjoiseen Santiago de Chilestä Atacaman autiomaan reunassa. Siellä on kaksi erittäin tuotteliasta 4-metrin kokoluokan teleskooppia: ESO:n 3.6-metrin teleskooppi ja 3.58-metrin New Technology Telescope eli NTT. Muiden alueella sijaitsevien tilojen lisäksi molemmat teleskoopit ovat avoinna vierailuille lauantaisin 14-17. Rekisteröityäksesi La Sillan vierailulle täytä tämä vierailijakaavake. Jos huono sää estää vierailun, niin vierailijat saavat tästä ilmoituksen torstain ja lauantain välillä puhelimitse tai sähköpostilla. Lisätietoja La Sillan yleisövierailuista löytyy täältä. Paranalin observatorio ja ALMA OSF jatkavat tavanomaisia vierailuohjelmiaan. Lisätietoja varauksista löytyy täältä. ...

21. kesäkuuta 2016: ESO:n teleskoopit sijaitsevat Chilen Atacaman autiomaassa, mikä on maailman kuivimpia ja karuimpia paikkoja. Nämä haastavat olosuhteet tarkoittavat, että siellä sijaitsevilla observatorioilla on maailman selkeimmät ja pimeimmät taivaat, mikä tekee siitä täydellisen paikan yötaivaan tarkkailuun. Tässä ESOcast:issa me tapaamme joitain vierailijoita tältä taianomaiselta alueelta. Vierailijat ovat ihmisiä ja eläimiä, maanpäälisiä ja taivaallisia. Tähtitieteilijät, Etelä-amerikan jyrsijät viscachat ja komeetat ovat kaikki osa alati muuttuvaa Atacaman autiomaata. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.

20. kesäkuuta 2016: ESO on allekirjoittanut sopimuksen Teledyne Scientific & Imaging-yhtiön [1] kanssa detektorien rakentamisesta uuteen MOONS-instrumenttiin, mikä sijoitetaan ESO:n nykyiseen lippulaiva teleskooppiin, eli Cerro Paranalissa Chilessä sijaitsevaan "Very Large Telescope (VLT)"-teleskooppiin. Detektorit ovat tyypiltään HAWAII-4RG ja ne ovat tähtitieteen lähi-infrapuna alueen seuraavan sukupolven detektoreja. Kussakin detektorissa on 16.7 miljoonaa pikseliä, joista jokainen on 15 mikrometrin kokoinen neliö, mikä tekee niistä suurimmat saatavilla olevat lähi-infrapunan detektorit. Teknologia perustuu pitkään ja menestyksekkääseen historiaan samanlaisten, mutta pienempien detektorien rakentamisessa, joita on käytetty ESO:n teleskoopeissa yli 10 vuoden ajan. Näiden uuden sukupolven detektorien oletetaan toimivan samalla erinomaisella suorityskyvyllä, mutta niillä on suurempi pinta-ala. Detektorit edustavat viimeistä vaihetta erittäin monimutkaisen MOONS-instrumentin (Multi-Object Optical and Near-infrared Spectrograph) rakentamisessa. ESO:n toimeksiantona MOONS-instrumentin on suunnitellut ja rakentanut kansainvälinen konsortio [2]. Siihen tulee neljä uudentyyppistä detektoria, kun se asennetaan yhteen VLT-teleskooppiin. MOONS kerää valoa useista kohteista samanaikaisesti optisesta lähi-infrapunaan. Laite käyttää maksimissaan tuhatta optista kuitua, joiden avulla jokaisesta kohteesta samaan oma ...

17. kesäkuuta 2016: ALMA Sounds on projekti, missä etsitään yhteistä kieltä artistien ja tähtitieteilijöiden välille. Projekti on julkaissut oman interaktiivisen verkkosivun. Vuoden 2015 loppupuolella "Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA)"-teleskooppi ja Chilen yliopiston tähtitieteen laitos yhdessä Sónar+D:n ja "Chilena de Video"-yhtiön kanssa kutsuivat muusikoita ja artisteja työskentelemään maailman tehokkaimman radioteleskoopin avulla tehtyjen äänien kanssa. “ALMA:n äänikirjasto koostuu lyömäsoitinäänistä, mitkä on tuotettu Orionin sumun sähkömagneettisen spektrin äänimaisemasta”: tähtitieteilijä Antonio Hales kertoo. “Orionin sumun molekyylien emissioviivat muutettiin nuoteiksi, jolloin 'taivaan soinnut' muutettiin tavallisiksi ääniksi. Nimensä mukaisesti äänikirjasto on digitaalinen kokoelma ääniä musiikkiyhteisön käyttöön.” "ALMA Sounds"-projekti on myös mukana innovaatio ja teknologia näyttelyssä, mikä on rinnakkainen tapahtuma Sónar+D-festivaalin kanssa Espanjassa Fira de Montjuicssa Barcelonassa 6-18 kesäkuuta 2016. Projekti esittelee digitaalisia instrumentteja, joissa on mukana MIDI-kytkentä, minkä avulla yleisö voi olla suoraan vuorovaikutuksessa ALMA Sounds kosmisen äänikirjaston kanssa samaan aikaan, kun kuvia ja videoita projisoidaan suurille näytöille. Chileläinen kollektiivinen Trimex esittelee myös taiteellisen representaation Aurinkokunnan planeetoista. Perjantaina 17. ...

16. kesäkuuta 2016: Ilmaisen "Science in School"-lehden viimeisin numero on nyt saatavilla verkossa ja painettuna. Tämä tieteen opettajille suunnattu eurooppalainen lehti sisältää inspiroivia artikkeleita, hauskoja pelejä ja käytännön opiskelijatöitä jokaisessa numerossa. Sen tavoitteena on tieteen opettamisen edistäminen rohkaisemalla opettajia, tutkijoita ja kaikkia muita tulemaan mukaan Euroopan tiedekasvatuksen pariin. Tästä numerosta eteenpäin artikkelien ja aktiviteettien uusiokäyttö on paljon helpompaa, sillä koko "Science in School"-lehden sisältö on julkaistu Creative Commons attribution (CC BY)-lisenssin alla. CC BY mahdollistaa artikkeleihin perustuvien muokkausten jakamisen ja muuttamisen jopa kaupalliseen tarkoitukseen niin kauan kuin alkuperäinen tekijä on viittauksissa huomioitu. Tämän numeron kohokohtiin kuuluvat seuraavat artikkelit: miten planktoni kärsii aikaerosta, opetusta Rosettan ja Philaen avulla, älypuhelimien käyttäminen taivaan mittauksissa ja geneettisen koodin selvittäminen. Tieteen kirjoittamisesta kiinnostuneille on avattu kirjoituskilpailu enintään 19-vuotiaille Euroopassa asuville opiskelijoille ja koululaisille. "Science in School"-lehden julkaisee EIROforum, mikä on kahdeksan Euroopan maan tieteellisten tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymä, missä ESO on mukana yhtenä jäsenenä. Lehti käsittelee useiden eri aineiden tieteen ...

16. kesäkuuta 2016: ESO:n vuosikertomus 2015 on nyt saavilla. Siinä esitellään ESO:n toimintoja viime vuoden ajalta. Vuosikertomus sisältää: ESO:n laitoksissa tehtävän tutkimuksen huippukohtia sisältäen viimeisimpiä tuloksia tähtitieteen eri osa-alueilta aurinkokuntatutkimuksesta suuriin galaksikartoituksiin. ESO:n Chilessä sijaitsevien observatorioiden kuulumiset. Viimeisimmät uutiset "European Extremely Large Telescope (E-ELT)"-projektista ja "Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA)"-projektista. Uutisia ESO:n henkilökunnasta ja rakennuksista sisältäen ESO Supernova planetaario & vierailijakeskuksen tämänhetkisen tilanteen. Tämä tuote on myytävänä ESOshop:issa.

2. kesäkuuta 2016: ESO on julkaissut uuden videokoosteen, missä esitellään La Sillan observatoriossa Chilessä sijaitsevia teleskooppeja. Kooste on kuvattu äskettäisen "ESO Fulldome Expedition"-tapahtuman yhteydessä ja se on julkaistu Ultra HD resoluutiolla. Korkealla Atacaman autiomaan yläpuolella sijaitsevalla observatoriolla on joukko maailman huippuluokan teleskooppeja, missä on nerokkaita havaintolaitteita kosmoksen havainnointiin. Vaikka jotkut näistä teleskoopeista on vuosikymmeniä vanhoja, ne ovat silti maailman hienoimpia havaintolaitteita, mitkä erityisesti hyötyvät ESO:n jatkuvasta instrumentointikehityksestä. Kun tähän lisätään havaintopaikan huippuolosuhteet, niin nämä teleskoopit tekevät yhä merkittäviä tähtitieteellisiä löytöjä. Videossa tutustutaan kaukoputkiin niiden koon mukaisessa järjestyksessä isoimmasta ESO:n 3.6-metrin teleskoopista pienimpään, eli Belgian 0.6-metrin TRAPPIST- teleskooppiin. Nämä kaikki ovat tehneet merkittäviä kontribuutioita Universumimme rakenteen ymmärtämiseksi osoittaen, että koko ei ole rajoite hyvien tieteellisten tulosten tuottamiseksi. Viimeisenä esiteltävä teleskooppi on Ruotsin-ESO alimillimetri teleskooppi, mikä aloitti toimintansa vuonna 2003 ja katsoo nyt taivasta ylväänä autiomaan yläpuolella osoituksena sen tehtävästä eturintaman tähtitieteen tekijänä. Video päättyy katsauksella kontrollihuoneeseen, missä tähtitieteilijät käyttävät kaukoputkea havaintoyön aikana ja ovat ...

31. toukokuuta 2016: ESO ja sen tieteen tiedotuksen verkosto järjestävät yhteistyössä tiedekasvatuksen tapahtumienjärjestäjän Sterrenlabin ja "Astronomical Observatory of the Autonomous Region of the Aosta Valley (OAVdA)"-observatorion kanssa neljännen ESO:n tähtitiedeleirin, minkä teemana on universumi eri aallonpituuksilla. Leiri pidetään 26.12.2016-1.1.2017 Aosta Valleyssä Italiassa. Leiri käsittelee teemaa “Näkyvä ja piiloutunut Universumi” useiden erilaisten tähtitieteen tilaisuuksien kautta sisältäen luentoja, käytännön tehtäviä ja yöllä tehtäviä teleskooppihavaintoja observatoriolla. Sosiaaliset aktiviteetit, talviurheilu ja ekskursiot tekevät leiristä unohtumattomattoman elämyksen. ESO ja OAVdA ovat vastuussa leirin tieteellisestä ohjelmasta ja järjestävät luennoitsijat, sekä luentomateriaalin yhteistyössä useiden muiden partnerien kanssa. Tämän vuoden ohjelman kohokohtia ovat: spektrografin käyttäminen, ESO:n tähtitieteilijöiden luennot ja ekskursio Matterhornille. Leirin rekisteröintimaksu on 500€ ja se kattaa täyshoidon Saint Barthélemyn hostellissa, henkilökunnan valvonnan, kaikki tähtitieteen ja vapaa-ajan aktiviteetit, materiaalit, ekskursiot, koulun kuljetukset, sekä vakuutuksen. Myös linja-autokuljetus observatorion ja lentokentän välillä kuuluu mukaan. Maksu ei kata matkakustannuksia opiskelijan kodin ja Milan Malpensan välillä. Leirille pääsee mukaan maksimissaan 56 lukiolaista iältään 16-18 ...

25. toukokuuta 2016: Kun ESO allekirjoittaa sopimusta European Extremely Large Telescope eli E-ELT:n rakentamisen aloittamiseksi, tämä ESOcast tarkastelee tätä havaintolaitetta ja sen avulla saatavia tieteellisiä läpimurtoja hieman tarkemmin. Tämä ESOcast pitää sisällään hämmästyttäviä erittäin yksityiskohtaisia tietokonekuvia E-ELT:stä, joissa näkyy miten teleskooppi sijoittuu Cerro Armazonesin huipulle Andien vuoristoon Chileen. 25.5.2016 ESO allekirjoitti sopimuksen Italialaisen ACe engineering consortiumin kanssa E-ELT:n kupolin ja teleskoopin päärakenteen rakentamisesta. Teleskoopin peilin halkaisija on 39 metriä ja sitä suojaava kupu on melkein 80 metriä korkea. Se tulee olemaan yksi maailman suurimmista tähtitieteen projekteista. E-ELT:n valonkerämiskyky ylittää kaikkien toistaiseksi rakennettujen teleskooppien valonkerämiskyvyn ja siihen tuleva adaptiivisen optiikan laitteisto mahdollistaa maailman terävimpien kuvien ottamisen. Nämä ominaisuudet siirtävät teleskoopin aivan uudelle havaitsevan tähtitieteen aikakaudelle, minkä aikana saamme vastauksia joihinkin tärkeisiin kysymyksiin Universumista. E-ELT epäilemättä tulee yllättämään meidät uskomattomilla uusilla löydöillään. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä ...

20. toukokuuta 2016: "Universe Awareness"-projekti aloitettiin kymmenen vuotta sitten. Tämän vuosipäivän kunniaksi ja juhlistaakseen uuden "Space Scoop"-verkkosivun julkaisemista julistetaan maailmanlaajuinen kilpailu, missä "Space Scoop":in lukijoita kannustetaan luomaan oma "Space Scoop"-sarjakuva. Space Scoop antaa pohjan sarjakuvan tekemiselle ja voit valita vapaasti jonkin julkaistun tekstin ja sen pohjalta voit antaa oman luovuutesi loistaa. Voit käyttää perinteisiä tapoja, kuten vesivärejä, kyniä, mosaiikkia tai liituja, mutta myös digitaaliset työt eri ohjelmilla, kuten Paintilla, GIMP:illa tai Adobe Illustratorilla ovat tervetulleita. Jokaisesta osallistujamaasta valitaan kolme voittajaa ikäkategorioissa 8-11 vuotiaat, 12-15 vuotiaat ja 16-18 vuotiaat. Jokainen voittaja saa kosmisen tavarapaketin ja todistuksen. Lisäksi voittajatyöt ovat esillä kansainvälisellä "Universe Awareness"-verkkosivulla. Eri maiden voittajatyöt arvioidaan uudelleen kansainvälisen tuomariston toimesta, ketkä valitsevat yhden voittajan, joka saa palkinnoksi KANO tietokoneen. Kolme seuraavaa saavat mukaansa Galileoscoopin. Kaikki 8-18 vuotiaat voivat lähettää työnsä useilla eri kielillä ja kilpailun verkkosivulla on lueteltu kaikki kielet joilla työt voi lähettää. Kilpailu alkaa 20.5.2016 ja päättyy 31.8.2016. Lähetetyissä töissä arvostellaan ...

18. toukokuuta 2016: ESO järjestää verkko-lehdistökonferenssin keskiviikkona 25. toukokouuta kello 15:00 CEST, missä "European Extremely Large Telescope":n eli E-ELT:n suunnitelmat paljastetaan. Samalla kerrotaan enemmän yksityiskohtia kupolin ja teleskoopin rakentamisen ja suunnittelun sopimuksista, sekä medialle päivitetään tilannetta maailman suurimman kaukoputken statuksesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tämä on ESO:n suurin sopimus ja suurin koskaan maanpääliseen tähtitieteeseen tehty sopimus. Sopimus allekirjoitetaan seremoniassa aikaisemmin samana päivänä ESO:n päämajassa Garchingissa Saksassa. Esitelmien jälkeen toimittajat voivat tehdä kysymyksiä ESO:n pääjohtajalle Tim de Zeeuwille, ACe konsortiumin edustajalle ja E-ELT ohjelma managerille Roberto Tamaille. Osallistuaksesi verkko-konferenssiin, todellisten medioiden edustajien tulee rekisteröityä täyttämällä tämä online lomake: RSVP form. Konferenssi pidetään Adobe Connect:in välityksellä ja tarkemmat yksityiskohdat miten konferenssiin voi liittyä ilmoitetaan hyväksytyille toimittajille. ESO julkaisee lehdistötiedotteen konferenssipäivänä. Lisätietoja Lehdistön edustajat, sekä muiden medioiden edustajat voivat rekisteröityä täällä vastaanottaakseen ESO:n uutiskirjeen, mikä pitää sisällään ESO:n lehdistötiedotteet, mitkä jaetaan noin 48 tuntia ennen julkista jakelua. Uutiskirje pitää myös sisällään ESO:n viimeisimmät videot ja filmiaineistot dokumenttien, ...

2. toukokuuta 2016: Mikä on Universumin paras paikka elämän merkkien etsimiseksi? Kansainvälisen tähtitieteen tutkijaryhmän uusimpien löytöjen mukaan meidän pitää katsoa lähellä olevia äärimmäisen kylmiä kääpiötähtiä kohti. Nämä ovat hyvin himmeitä tähtiä, sekä paljon viileämpiä ja punaisempia kuin oma Aurinkomme eivätkä paljoakaan Jupiteria suurempia. Ne ovat kuitenkin melko yleisiä, sillä noin 15% Auringon lähistöllä olevista tähdistä ovat tämän kaltaisia. 2MASS J23062928-0502285, mikä tunnetaan myös nimellä TRAPPIST-1, on äärimmäisen kylmä kääpiötähti Vesimiehen tähdistön suunnassa. Se on vain 40 valovuoden etäisyydellä meistä. Sen vuoksi, vaikka se on hyvin himmeä, tähtitieteilijät pystyivät havaitsemaan sitä erityisellä teleskoopilla nimeltään TRAPPIST, mikä sijaitsee ESO:n La Sillan Observatoriolla Chilessä. Tässä ESOcast:issa kerrotaan miten TRAPPIST-1:n ympäriltä on löydetty kolme Maan kokoista planeettaa, joilla voi olla elämää ylläpitäviä alueita. Nämä ovat ensimmäiset äärimmäisen kylmien kääpiötähtien ympäriltä löydetyt planeetat ja ovat parhaita kandidaatteja elämän merkkien etsimiseksi tulevaisuuden kaukoputkien avulla. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita ESOcast-jaksoja ...