Tiedote
ESO:n VLT-teleskooppi juhlii 20 vuotta merkittävää tieteentekoa
25. toukokuuta 2018
ESO:n VLT-teleskooppi, Euroopan maan pinnalta havaintoja tekevän tähtitieteen lippulaivalaitteisto viettää 20-vuotisjuhliaan tänään. Ensimmäinen VLT:n yksikköteleskooppi teki ensivalohavaintonsa 25. toukokuuta 1998, uuteen tähtitieteen aikakauteen johtaen. Seuraavien vuosien aikana kolme muutakin 8.2-metristä yksikköteleskooppia valmistui ja näiden jättiläisten seuraan liittyi neljä pienempää aputeleskooppia, jotka muodostivat osan VLT:n interferometrista. Interferometri yhdisti kahden aputeleskoopin valon ensimmäistä kertaa vuonna 2005, muodostaen halkaisijaltaan 200-metrisen virtuaaliteleskoopin, joka nyt havaitsee säännöllisesti tähtien pintoja.
VLT ei pystyisi toimimaan ilman maailman huippuhavaintolaitteitaan, jotka on kehitetty yhteistyössä ESO-yhteisön tähtitieteilijöiden ja insinöörien kanssa. Viimeaikainen näyttävä lisäys VLT:lle on neljän laserohjaustähden laitteisto, joka projisoi neljä 22 watin lasersädettä yläilmakehään muodostaakseen keinotähtiä, jotka auttavat korjaamaan ilmakehän häiriöiden vaikutuksia tekniikalla, jota kutsutaan adaptiiviseksi optiikaksi.
VLT:n havaintolaitteet ovat hyvin kysyttyjä. Viime vuonna haettu havaintoaika ylitti viisinkertaisesti saatavilla olevan ajan. Menestyksekkäät havaintoaikahakemukset ovat tuottaneet havaintoaineistoa tuhansiin vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin. Pelkästään vuoden 2017 aikana yli 600 tutkimusjulkaisua julkaistiin käyttäen havaintoaineistoa VLT:ltä.
ESO:n lippulaivaobservatorio ei ole vain johtanut suureen määrään tiedettä, vaan myös laatuun. VLT on edistänyt läpimurtoja useilla tähtitieteen aloilla ja on vastuussa seitsemästä ESO:n kymmenestä huippuhavainnosta.
Vuonna 2009 VLT nujersi esimerkiksi merkittävän havaintohaasteen aurinkokunnan ulkopuolista tähteä kiertävän planeetan kuvaamisesta ensimmäistä kertaa. Tätä seurasi supermaapallo-eksoplaneetan kaasukehän ensimmäinen analyysi vuonna 2010. ESO on jatkanut tämän planeettametsästyksen mahdollisuuksien sajraa SPHERE:llä, planeettoja etsivällä havaintolaitteella, joka otettiin käyttöön VLT:lla vuonna 2014.
Lähes kaksi vuosikymmentä kattaneet huolelliset VLT-havainnot paljastivat oman galaksimme keskustassa olevaa supermassiivista mustaa aukkoa kiertävien tähtien liikkeet. Tämä on edelleen huolellisesti tutkittu aihe. Itse asiassa tällä viikolla VLT tutkii tarkasti tähteä S2 sen kulkiessa läheltä tätä piilottelevaa hirviötä. Viime vuonna VLT:n käsittävää ESO:n teleskooppilaivastoa käytettiin havaitsemaan toista eksoottista ilmiötä: ensimmäistä valoa gravitaatioaaltolähteestä.
Tieteellisen perintönsä lisäksi VLT:llä on myös tärkeä rooli tällä hetkellä 23 kilometrin etäisyydellä VLT:stä Atacaman autiomaassa Pohjois-Chilessä rakenteilla olevan ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) teknologian valmistelussa. ESO:n kokemukset VLT:n kaltaisten etäisten huippuobservatorioiden rakentamisessa ja käyttämisessä on osoittautumassa välttämättömäksi kehitettäessä ELT:tä, maan pinnalta havaintoja tekevän tähtitieteen seuraavaa rajaseutua.
Linkit
Yhteystiedot
Rami Rekola
ESO:n tiedeviestintäverkoston Suomen edustaja
Tuorlan observatorio
Sähköposti: rareko@utu.fi
Richard Hook
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: pio@eso.org
Tiedotteesta
| Tunnistus: | ann18035 |
