Tiedote

2017 Olivier Chesneau palkinto on myönnetty Rachael Roettenbacherille

3. toukokuuta 2017

Vuoden 2017 Olivier Chesneau palkinto on myönnetty Rachael Roettenbacherille hänen väitöskirjastaan nimeltä “Shifting the Starspot Paradigm through Imaging Magnetic Structures and Evolution”. Hän toimii post-doc tutkijana Tukholman yliopistossa ja väitteli University of Michiganissa (Ann Arbor, USA) vuonna 2016.

ESO:n ja Observatoire de la Côte d’Azur (OCA) observatorion Olivier Chesneau palkinto perustettiin kunnioittaakseen tähtitieteilijä Olivier Chesneauta [1] ja se myönnetään parhaalle väitöskirjalle korkean resoluution tähtitieteessä. Rachael Roettenbacher on palkinnon toinen saaja seuraten vuoden 2015 voittajaa Julien Milliä.

Rachael sai raadin vaikuttuneeksi hänen tutkimuksestaan magneettisesti aktiivisesta Zeta Andromedae tähdestä. Tähti sijaitsee noin 190. valovuoden etäisyydellä Maasta ja sen säde on 10 kertaa Aurinkoa suurempi. Käyttämällä interferometrian tehokkuutta ja yhdistämällä kuusi eri teleskooppia tuottaakseen äärimmäisen resoluution kuvia Rachael tutki Zeta Andromedaen tähdenpilkkuja. Mittaamalla tähteä sen koko 18 päivän kiertoajan hän pystyi saamaan aikaan tähdenpilkkujen kuvien aikasarjan ja pystyi luomaan hänen sanojensa mukaisesti “tarkimpia kuvia tähdestä mitä olemme pystyneet saamaan Auringon jälkeen”.

Hänen työnsä osoitti, että nämä viileämmät tummat alueet tähden pinnalla eivät ole rajoittuneet vain ekvaattorin ylä- ja alapuolelle kuten Auringolla. Rachael havaitsi laajan pilkkujen verkoston, mikä osoitti tämänkaltaisten tähtien voimakkaan magneettikentän globaalin vaikutuksen tähden pinnalle. Tähdenpilkut muodostuvat, kun voimakas magneettikenttä estää tähden ytimestä tulevan energian kulkua ja tämä tutkimus on osittanut, että tähtitieteilijöiden tulee olla huolellisia, kun magneettisesti aktiivisten tähtien lämpötiloja tutkitaan. Hänen työnsä julkaistiin Nature-lehdessä toukokuussa 2016.

Palkinto myönnetään heinäkuussa pidettävässä seremoniassa.

Lisätietoja

[1] Olivier Chesneau (1972–2014) oli lahjakas tutkija ja eloisa, sekä intohimoinen omasta tutkimusalastaan. Hän johti näkyvän ja infrapunaisen valon pitkän perusviivan interferometrian uraauurtavaa kehitystyötä tutkiakseen kiekkojen muodostumista useiden eri astrofysikaalisten kohteiden ympärillä käsittäen kehittyneet massiiviset tähdet ja planetaariset sumut, sekä novat. Hänen päätuloksiinsa kuuluvat Eta Carinaen ja muiden massiivisten tähtien lähiympäristön tutkiminen, planetaaristen sumujen kiekkojen ensimmäinen suora havaitseminen, todisteiden löytäminen novien kaksinapaisen materian uloslentämisen puolesta hieman novien purkautumisen jälkeen, sekä Linnunradan suurimman keltaisen hyperjättiläisen löytäminen. Hänen löytöjään julkistettiin usein ESO:n lehdistötiedoitteissa ja CNRS-INSU:n tiedoitteissa. Vuoden 2012 kansainvälisen tähtitieteen yhdistyksen ja Mount Wilson instituutin myöntämä Michelson palkinto myönnettiin Olivier Chesneaulle hänen merkittävästä kontribuutiostaan tähtien astrofysiikan tutkimukselle pitkän perusviivan interferometriassa.

Linkit

Yhteystiedot

Philippe Stee
Director, Lagrange Laboratory
Observatoire de la Côte d'Azur, Nice, France
Puh.: +33 4 92 00 31 17
S-posti: Philippe.Stee@oca.eu

Marc Fulconis
OCA, Public Information Officer
Observatoire de la Côte d'Azur, Nice, France
Puh.: +33 4 92 00 19 70
S-posti: marc.fulconis@oca.eu

Antoine Mérand
VLTI Programme Scientist
ESO, Garching, Germany
Puh.: +49 89 3200 6630
S-posti: amerand@eso.org

Peter Grimley
ESO Assistant Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6383
S-posti: pgrimley@partner.eso.org

Tiedotteesta

Tunnistus:ann17021

Kuvat

Rachael Roettenbacher, winner of the 2017 Olivier Chesneau Prize
Rachael Roettenbacher, winner of the 2017 Olivier Chesneau Prize
Englanniksi
Map of the star zeta Andromedae
Map of the star zeta Andromedae
Englanniksi