Ilmoitukset

Tilaa uutisia ESO:lta omalla kielelläsi!
Vuonna 2021 tehtiin ennätysmäärä julkaisuja, joissa hyödynnettiin ESO:n dataa
ann22004-fi — Tiedote
Vuonna 2021 tehtiin ennätysmäärä julkaisuja, joissa hyödynnettiin ESO:n dataa
24. helmikuuta 2022: Viime vuosi osoittautui tutkimuksen osalta ennätysvuodeksi, jonka aikana julkaistiin ennätysmäärä julkaisuja, joissa käytettiin ESO:n observatorioilla tehtyjä havaintoja. ESO:n kirjasto- ja tietokeskuksen tuore raportti osoittaa, että pelkästään vuonna 2021 julkaistiin yli 1100 ESO:n dataa hyödyntävää tieteellistä artikkelia. Tämä on ennätysvuosi ESO:n teleskooppidatoja käyttävien julkaisujen osalta. Merkittävin osuus julkaisujen datasta on peräisin ESO:n Very Large Telescope, eli VLT-kaukoputkelta ja VLT-interferometriltä (VLTI), jotka tuottivat tietoja yli 600 tutkimukseen. Yksi tuotteliaimmista VLT-instrumenteista on edelleen Multi Unit Spectroscopic Explorer (MUSE), joka on kerännyt tietoja yli 160:een vuoden 2021 artikkeliin. VLTI:n GRAVITY-instrumentin dataa käyttävien artikkelien määrä on tänä vuonna kasvanut jyrkästi. Näillä teleskoopeilla tehtyjen havaintojen kohokohtiin kuuluvat MUSE:n avulla tehty löytö lähimmästä musta aukko parista ja tutkimus Betelgeusen suuren himmenemisen syistä, jotka tehtiin GRAVITY:n sekä VLT:n SPHERE-instrumentin havainnoilla. ESO:n Pohjois-Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion, Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy, eli VISTA-teleskoopin ja VLT Survey Telescope eli VST-teleskoopin (VLT Survey Telescope) havainnot johtivat lähes 190:een julkaistuun ...
Lue lisää
ESO juhlistaa kansainvälistä 'Day of Women and Girls in Science 2022'-päivää
ann22003-fi — Tiedote
ESO juhlistaa kansainvälistä 'Day of Women and Girls in Science 2022'-päivää
11. helmikuuta 2022: Tänään vietetään Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälistä tieteen parissa työskentelevien naisten ja tyttöjen päivää. Päivän tarkoituksena on edistää naisten ja tyttöjen yhtäläisiä mahdollisuuksia tieteen tekemiselle, sekä muistuttaa meitä siitä, että heillä on tiede- ja teknologiayhteisöissämme erittäin tärkeä rooli. Heidän osallistumistaan näihin tehtäviin olisi edistettävä. ESO on ottanut tärkeitä askeleita sukupuolten väisen tasa-arvon ja osallisuuden edistämiseksi myös kuluneen vuoden aikana. ESO järjestää viikon aikana erilaisia toimintoja tämän päivän kunniaksi. Lokakuussa 2021 osana ESO:n ja YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin välistä sopimusta, joka allekirjoitettiin 2020, ESO aloitti toimintansa 'toisen mahdollisuuden ohjelmassa' (Tu Oportunidad) Chilessä. UN Womenin kanssa yhteistyössä ESO aloitti seitsemän Chile-taustaisen naisen kouluttamisen keskeisiin tähtitieteessä tarvittaviin teknisiin taitoihin, kuten suurten teleskooppien peilien pinnoitukseen. Näiden taitojen avulla he voivat lisätä työmahdollisuuksiaan ja pystyvät työskentelemään tähtitieteen huippuobservatorioissa. Tämän lisäksi useat kollegat ESO:sta Chilestä ovat liittyneet LIQCAU-mentorointiohjelmaan, jota Antofagastan yliopistot vetävät. Ohjelmassa pyritään lisäämään naisten osallistumista tieteeseen, tekniikkaan, teknologiaan ja matematiikkaan (STEM).. ESO etsii jatkuvasti uusia tapoja, ...
Lue lisää
ESO ja Australia syventävät strategista kumppanuuttaan
ann22002-fi — Tiedote
ESO ja Australia syventävät strategista kumppanuuttaan
10. helmikuuta 2022: ESO ja Australia allekirjoittivat 9. helmikuuta muutossäädöksen koskien strategisen kumppanuutensa laajentamista. Laajennetun sopimuksen nojalla Australia liittyy ESO:n teknologiakehitysohjelmaan, mikä tarkoittaa, että australialaiset yritykset ja laitokset voivat yhdessä ESO:n kanssa kehittää maapäälisten teleskooppien tulevaisuuden teknologioita. Australia on ollut ESO:n strateginen kumppani vuodesta 2017. Kumppanuus on mahdollistanut australialaisille tähtitieteilijöille ja teollisuudelle pääsyn ESO:n huipputekniseen tutkimusinfrastruktuuriin La Sillan ja Paranalin observatorioissa, joissa esim. ESO:n Very Large Telescope ja ESO:n 3,6 metrin teleskooppi [1] sijaitsevat. Australialla on myös mahdollisuus tehdä yhteistyötä ESO:n jäsenvaltioiden kanssa observatorioiden instrumenttien kehittämisessä. Tänään allekirjoitettu muutossäädös vahvistaa kumppanuutta entisestään antamalla Australialle mahdollisuuden osallistua ESO:n teknologian kehittämisohjelmaan. Vuonna 2014 aloitettu ohjelma tuo ESO:n insinöörit ja teollisuuden yhteen kehittämään maanpäälisen tähtitieteen tulevaa teknologiaa kuten muotoaan muuttavia peilejä, detektoreita tai lasereita. ESO:n teknologioita kehitetään pääasiassa ulkopuolisen teollisuuden, yliopistojen ja instituuttien kanssa eri puolilla eurooppaa, mitä nyt laajennetaan Australiaan. ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons ja Australian tiede- ja teknologiaministeri Melissa Price allekirjoittivat muutosehdotuksen verkossa järjestetyssä ...
Lue lisää
ESO ja sen kansainväliset kumppanit vetoavat YK:hon Maan pimeän ja rauhallisen taivaan suojelemiseksi
ann22001-fi — Tiedote
ESO ja sen kansainväliset kumppanit vetoavat YK:hon Maan pimeän ja rauhallisen taivaan suojelemiseksi
7. helmikuuta 2022: Kansainvälinen yhteistyöverkosto, missä ESO on mukana, on toimittanut uuden asiakirjan Yhdistyneiden kansakuntien ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä valvovalle komitealle (COPUOS). Asiakirjan avulla pyritään edistämään Maan pimeän ja rauhallisen taivaan (Earth’s dark and quiet skies) suojelua. Asiakirja hyväksyttiin tänään keskusteltavaksi COPUOSin tieteellisen ja teknisen alakomitean istuntoon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun aihe on virallisesti Yhdistyneiden kansakuntien asialistalla. Dokumentti, jonka Chile, Espanja ja Slovakia ovat hyväksyneet, kannustaa kansainvälistä yhteisöä suojelemaan tähtitieteen havaintomahdollisuuksia häiritseviltä ja haitallisilta keinotekoisilta häiriöiltä maailmanlaajuisesti. Onnekkaalle tarkkailijalle yötaivas esittäytyy upeana ja runsaana tähtien kudoksena, mutta viime vuosikymmeninä näkymä on heikentynyt maanpäällisen valosaasteen seurauksena. Nyt on syntymässä vielä uusi uhka, kun suuri määrä satelliitteja viedään matalille maapallon kiertoradoille. Tulevan vuosikymmenen aikana kiertoradoille voidaan sijoittaa jopa 100000 satelliittia. Vaikka nämä satelliitit ovat tärkeitä globaaleille viestintäverkoille, ne voivat häiritä tähtitiedettä niiden suuren määrän ja kirkkauden vuoksi, sekä niiden kaikki alueet kattavan radiosäteilyn vuoksi. Ne voivat erityisesti vaikuttaa sellaisiin mittauksiin, jotka vaativat hämärän aikana tehtäviä ...
Lue lisää
ESO ottaa käyttöön uusia toimenpiteitä parantaakseen ympäristön kestävyyttä
ann21016-fi — Tiedote
ESO ottaa käyttöön uusia toimenpiteitä parantaakseen ympäristön kestävyyttä
12. marraskuuta 2021: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) yhtenä maailman johtavista tähtitieteen järjestöistä on täysin sitoutunut torjumaan ilmastonmuutosta vähentämällä toimintansa ympäristövaikutuksia. ESO:n johtoryhmä on nyt hyväksynyt uudet toimenpiteet organisaation hiilijalanjäljen asteittaiseksi pienentämiseksi tulevina vuosina. Toimenpiteiden taustalla ovat Yhdistyneiden Kansakuntien suuntaviivat, ja ne perustuvat toimiin, jotka ESO on jo aiemmin hyväksynyt. ESO:n toimintaan kuuluu tehokkaiden maanpäällisten observatorioiden suunnittelua, rakentamista ja käyttöä, sekä se tarjoaa tähtitieteilijöiden käyttöön maailmanlaajuisesti parhaita välineitä tutkimuskäyttöön ja uusien löytöjen tekemiseksi. Tämä työ on perustana korvaamattomalle tieteelliselle ja teknologiselle kehitykselle ja muihin yhteiskunnallisiin hyötyihin, mutta toiminnan taustalla on väistämättä erilaisia resurssi-, energiatarpeita, sekä ympäristövaikutuksia. Suurimpien päästöjen osalta vuonna 2019 tehdyssä hiilikartoituksessa ESO:n vuoden 2018 hiilijalanjäljen arvioitiin olevan noin 28 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa (tCO2e/v)[1] energiankulutuksen, hankintojen (mukaan lukien huoltotoimenpiteet ja laitteet) sekä ihmisten ja tavaroiden kuljettamisen. Matkalla kohti kestää kehitystä ESO on nyt sitoutunut uusiin toimenpiteisiin, joiden avulla huomioidaan erilaisia ympäristökysymyksiä, kuten energian ja veden säästämistä, jätteiden vähentämistä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Toimenpiteisiin kuuluvat: ...
Lue lisää
ESO:n Very Large Telescope interferometri on tehnyt havaintoja jo kahden vuosikymmenen ajan: Hyvää syntymäpäivää VLTI!
ann21015-fi — Tiedote
ESO:n Very Large Telescope interferometri on tehnyt havaintoja jo kahden vuosikymmenen ajan: Hyvää syntymäpäivää VLTI!
29. lokakuuta 2021: Kaksikymmentä vuotta sitten ESO:n Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion Very Large Telescope eli VLT:n kahden 8,2-metrisen yksikköteleskoopin keräämä valo yhdistettiin ensimmäistä kertaa. Tapahtuma oli historiallinen hetki, jolloin nämä kaukoputket toimivat ensimmäistä kertaa todellisena interferometrinä, mikä merkitsi tähtitieteen uuden aikakauden alkua. Kun kahden UT:n valonsäteet yhdistettiin yöllä 29. lokakuuta 2001, VLTI ei ainoastaan aloittanut loistavaa toimintaansa, vaan se teki myös ensimmäiset tieteelliset tuloksensa. Se mittasi eteläisen tähtitaivaan tähden Achernarin koon, jonka todettiin olevan noin kymmenen kertaa Aurinkoamme suurempi. Tätä seurasi vielä kolme yötä tieteellisiä havaintoja, joiden aikana VLTI esitteli hienoa potentiaaliaan ja mittasi kymmenen tähteä lisää. Aivan erityisesti se teki ensimmäisen interferometrisen havainnon kiehtovasta Eta Carinaesta. VLTI:n konsepti oli osoitettu jo joitakin kuukausia aiemmin toimivaksi 17. maaliskuuta 2001. Sinä yönä toisesta tähdestä, kirkkaasta Siriuksesta, tuleva valo kerättiin kahdella pienellä teleskoopilla (nimeltään siderostaatit) ja yhdistettiin. Nämä rakennettiin erityisesti varhaisia VLTI:n testivaiheita varten. Siderostaattien ja myöhemmin UT:eiden keräämän valon yhdistäminen oli vasta interferometrin toiminnan ...
Lue lisää
Peilin osista laser-tähtiin: ELT:n adaptiivisen optiikan tärkeät virstanpylväät on saavutettu
ann21014-fi — Tiedote
Peilin osista laser-tähtiin: ELT:n adaptiivisen optiikan tärkeät virstanpylväät on saavutettu
6. lokakuuta 2021: ESO:n tulevan Erittäin suuren teleskoopin (ELT) M4-peili on suurin koskaan rakennettu muotoaan muuttava peili. Se on saavuttanut kehityksessään tärkeän virstanpylvään, nyt kun kaikki kuusi peilin muodostavaa terälehden muotoista peilisegmenttiä ovat nyt valmistuneet. M4 on teleskoopin valonkulussa neljäs peili, joka voi muuttaa muotoaan nopeasti ja hyvin tarkasti. Se on keskeinen osa ELT:n adaptiivisen optiikan järjestelmää. Ilmakehä vääristää kaukaisista avaruuden kohteista tulevaa valoa, mikä aiheuttaa epätarkkoja kuvia. Näiden vääristymien korjaamiseksi ELT käyttää kehittyneitä adaptiivisen optiikan laitteistoja ja ohjelmistoja, joista osa on kehitetty erityisesti tätä kaukoputkea varten. Tähän kuuluvat tehokkaat laserit, jotka luovat keinotekoisia referenssitähtiä, kun kiinnostavan kohteen lähellä ei ole tarpeeksi kirkkaita tähtiä. Näiden keinotähtien avulla ilmakehän vääristymät voidaan mitata, joita tarkkaillaan nopeilla ja tarkoilla vääristymiä mittaavilla tunnistuskameroilla. Mittaukset välitetään sitten erittäin nopeille reaaliajassa laskeville tietokoneille, jotka laskevat tarvittavat M4:n muotokorjaukset. M4-osien valmistumisen lisäksi myös nämä järjestelmät ovat äskettäin saavuttaneet keskeisiä keheityksen virstanpylväitä. Adaptiivisen optiikan järjestelmänsä ansiosta ESO:n ELT tulee ottamaan tarkempia ...
Lue lisää
ALMA juhlistaa kymmenvuotisia tieteellisiä havaintojaan
ann21013-fi — Tiedote
ALMA juhlistaa kymmenvuotisia tieteellisiä havaintojaan
1. lokakuuta 2021: Kymmenen vuotta sitten Atacama Large millimetre/Submillimetre Array (ALMA) avattiin virallisesti tähtitieteilijöille. ALMA on kansainvälinen observatorio, jossa ESO on mukana yhteistyökumppanina. Tapahtumaa juhlistettiin 3.10.2011 ensimmäisellä julkaistulla kuvalla toisiinsa törmäävistä Antennigalakseista, joka esitteli ALMAn havaintopotentiaalia ja oli alkuna tähtitieteen menestyksekkääseen vuosikymmeneen. Kun Chajnantorin tasangolla Pohjois-Chilessä 5000 metrin korkeudessa sijaitseva ALMA aloitti toimintansa ensimmäisen kerran tieteellisiä havaintoja varten, se toimi vain kolmanneksella 66 liikuteltavasta antennistaan. ALMA sai kuitenkin yli 900 havaintoaikahakemusta, joista noin 100 valittiin. Tämä osoitti, kuinka innoissaan tiedeyhteisö oli tästä uudesta havaintolaitteesta. Viime vuosikymmenen aikana ALMAn kysyntä on edelleen ollut suurta tähtitieteilijöiden joukossa ympäri maailmaa. Havaintoaikahakemusten määrä ylittää yhä paljon käytettävissä olevan ajan, ja monia mielenkiintoisia ja uusia hankkeita ehdotetaan vuosittain. ALMA-antennit levittäytyvät jopa 16 kilometrin etäisyyksille toisistaan, ja ne toimivat yhdessä yhtenä havaintolaitteena, joka havaitsee universumia millimetrin ja alimillimetrin sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksilla. Nämä aallonpituudet ovat likimäärin tuhat kertaa pitempiä kuin näkyvän valon aallonpituudet. Näitä pitkiä aallonpituuksia lähettävät jotkin avaruudessa olevat ...
Lue lisää
ALMA siirtyy kohti uusia aallonpituuksia
ann21012-fi — Tiedote
ALMA siirtyy kohti uusia aallonpituuksia
8. syyskuuta 2021: Atacama Large millimetre/submillimetre Array eli ALMA havaintolaitteeseen asennetut uudet vastaanottimet ovat aloittaneet toimintansa. ESO on on ALMA:n yhteistyökumppani. Band 1 vastaanottimet keräävät radioaaltoja 6-8,5 mm aallonpituuksilla, joka on ALMA:n havaintoaallonpituuksien uusi ennätys. Uuden vastaanottimen avulla tähtitieteilijät voivat tarkkailla varhaista, kaukaista maailmankaikkeutta ja tutkia, miten planeetat muodostuivat paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Jotta kaukaisista kosmisista kohteista tulevaa säteilyä pystytään vastaanottamaan laajalla aallonpituuskaistalla, niin Chilessä Chajnantorin tasangolla sijaitsevat ALMA:n 66 antennia on varustettu tarkasti viritetyillä vastaanottimilla. Jokainen vastaanotintyyppi on herkkä tietyllä sähkömagneettisen spektrin alueella tai tietyille aallonpituuksille. Vielä vähän aikaa sitten suunnitelluista kymmenestä vastaanottimesta kahdeksan oli antenneihin asennettuna, jotka kattoivat havaintoikkunan 0,3-3,6 mm (kaistat 10-3) alueella. Band 1 vastaanottimien ansiosta ALMA kykenee tekemään havaintoja vielä pidemmillä valon aallonpituuksilla, joka avaa uuden havaintoikkunan maailmankaikkeuteen. Tutkijat toivovat pystyvänsä tutkimaan maailmankaikkeuden uudelleenionisaatioaikana esiintynyttä kaasua eli sitä aikakautta, jolloin ensimmäiset tähdet ja galaksit muodostuivat. Koska se pystyy havaitsemaan suurempia pölyhiukkasia kuin muilla ALMA-kaistoilla, band 1 sopii hyvin ...
Lue lisää
ESO:n teknologiaan perustuva uusi tehokas laser on läpäissyt käytännön testin
ann21011-fi — Tiedote
ESO:n teknologiaan perustuva uusi tehokas laser on läpäissyt käytännön testin
31. elokuuta 2021: ESO:n teknologiaan perustuva kokeellinen tehokas laser selviytyi viime kuussa keskeisestä testistä, joka tehtiin Allgäuer Volkssternwarte Ottobeuren -observatoriossa Saksassa. Teollisuuden kanssa yhteistyössä kehitetyllä adaptiivisen optiikan laserilla on merkittäviä uusia ominaisuuksia nykyisiin järjestelmiin verrattuna. Se tulee olemaan osa CaNaPy Laser Guide Star Adaptive Optics -järjestelmää, joka asennetaan Euroopan avaruusjärjestön (ESA) optiselle maa-asemalle Teneriffalle Espanjaan osana ESO:n ja ESA:n tutkimus- ja kehitysyhteistyötä. Lähes kolme kertaa nykyisiä lasereita suurempi teho mahdollistaa myös laser-satelliittiviestinnän kehityksen sekä tuo merkittäviä parannuksia maanpäälisillä kaukoputkilla otettujen tähtitieteellisten kuvien tarkkuuteen. Tähtitieteen adaptiivisella optiikalla tarkoitetaan maanpäälisissä teleskoopeissa olevia järjestelmiä, jotka korjaavat Maan ilmakehän turbulenssin aiheuttamia kuvavääristymiä. Turbulenssi aiheuttaa maan pinnalta nähtynä tähtien ”tuikkimisen”. Kuvavääristymien poistamiseksi nämä järjestelmät vaativat tutkimuskohteen lähellä olevan kirkkaan referenssitähden. Koska näitä tähtiä ei aina ole sopivasti kohteiden lähellä, tähtitieteilijät käyttävät lasereita, jotka virittävät 90 kilometrin korkeudessa maapallon ilmakehässä olevia natriumatomeja. Näin tutkimusalueen lähelle saadaan luotua keinotekoisia tähtiä, joiden avulla ilmakehän turbulenssia voidaan kartoittaa ja korjata. Uusi kokeellinen ...
Lue lisää
Show alkakoon! APEXin CONCERTO-instrumentti on tehnyt ensimmäiset havaintonsa
ann21010-fi — Tiedote
Show alkakoon! APEXin CONCERTO-instrumentti on tehnyt ensimmäiset havaintonsa
6. heinäkuuta 2021: Spektrometri nimeltään CONCERTO on hieno uusi instrumentti, ja se on onnistunut tekemään ensimmäiset havaintonsa. Se on ottanut testikuvat Kissantassunumusta ja Rapusumusta. ESO:n operoimaan Atacama Pathfinder Experiment (APEX) -havaintolaitteeseen asennettu laite auttaa tähtitieteilijöitä tutkimaan salaperäistä, muinaista kosmista aikakautta, jonka aikana ensimmäiset tähdet syttyivät. CONCERTO on lyhenne sanoista 'CarbON CII line in post-rEionisation and ReionisaTiOn epoch', ja se päätavoitteena on tutkia ensimmäisen sukupolven tähtiä. Tätä varten se havaitsee avaruuden kohteita, jotka muodostuivat 600-1,2 miljardin vuoden kuluessa alkuräjähdyksen jälkeen. Tämä aikakausi, joka tunnetaan kosmisena uudelleenionisaation aikakautena, on huonosti ymmärretty, mutta hyvin merkittävä kosmologian historiassa. Aikakausi merkitsee siirtymäaikaa ”pimeän ajan” (hyvin hämärä aika maailmankaikkeudessa, jolloin tähtiä ei vielä ollut muodostunut) ja näkemiemme kaukausimpien galaksien ajan välillä. CONCERTO kartoittaa myös kaukaisia galaksijoukkoja ja Linnunradassamme olevia tähtiä muodostavia alueita. CONCERTO havaitsee taivasta infrapuna- ja radioaaltojen välisillä taajuuksilla ja se havaitsee ionisoituneiden hiiliatomien lähettämää säteilyä. Se on yksi varhaisten kosmisten aikojen arvokkaimmista tähtien muodostumisen merkeistä. ”Uudelleenionisaation ajan ...
Lue lisää
ESO:n vuosikertomus 2020 on nyt saatavilla
ann21009-fi — Tiedote
ESO:n vuosikertomus 2020 on nyt saatavilla
1. heinäkuuta 2021: ESO:n vuosikertomus 2020 on nyt saatavilla. Se esittelee yhteenvedon ESO:n monista vuoden aikana tehdyistä toiminnoista. Raportti pitää sisällään: COVID-19 pandemian vaikutus ESO:n toimintaan mukaanlukien turvatoimet ja sen vaikutus henkilökuntaan; Observatorioiden alasajo ”Safe State”-tilaan maaliskuussa ja syyskuussa alkanut toimintojen aloitus, joiden avulla Paranalin, APEXin ja La Sillan tiedetoiminnot pystyttiin aloittamaan uudelleen; Työn kuvaus, jota jatkettiin laboratorioissa tiukkojen turvallisuustoimenpiteiden mukaisesti mahdollistaen hankkeiden edistymisen sekä suunnittelun, ja ohjelmistokehityksen, datan keräämisen ja muut hankkeisiin liittyvät projektit; Erittäin suuren kaukoputken kehityksen edistyminen, Paranalin instrumentointiohjelman ja ALMA-kehityshankkeiden eteneminen sekä ESO:ssa että teollisuudessa; ESO:n keräämän datan tieteellinen hyödyntäminen oli edelleen runsasta vuoden aikana. Saatujen tulosten kohokohtana oli yleisen suhteellisuusteorian ennusteiden vahvistus koskien galaksimme keskipisteessä olevan supermassiivisen mustan aukon ympärillä olevan S2 tähden kiertoradan prekessiota. Tähän liittyen vuoden 2020 Nobelin fysiikan palkinto myönnettiin tämän mustan aukon löytämisestä Reinhard Genzelille (joka on työskennellyt ESO:n kanssa aiheen ympärillä jo yli 30 vuotta) ja Andrea Ghezelle (työstä, jossa W. M. Keckin ...
Lue lisää
ESO:n Erittäin suuren kaukoputken tieteelliset toiminnot alkavat suunnitelmien mukaan vuonna 2027
ann21008-fi — Tiedote
ESO:n Erittäin suuren kaukoputken tieteelliset toiminnot alkavat suunnitelmien mukaan vuonna 2027
11. kesäkuuta 2021: ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) rakennustöiden jatkamista valmistellaan parhaillaan Chilessä Cerro Armazonessa, sillä COVID-19-pandemia pakotti toimintojen sulkemisen vuoden 2020 puolivälissä. ELT:n osia koskeva valmistus- ja suunnittelutyö Euroopassa on kuitenkin edennyt tasaisesti. Tämän monimutkaisen ja kunnianhimoisen, modernin tähtitieteen mullistavan hankkeen kehitystä onkin seurattu tarkasti kuluneen vuoden aikana. ESO:n ELT:n odotetaan aloittavan ensimmäiset tieteelliset havainnot syyskuussa 2027, joka on noin puoli vuotta ”kaukoputken teknisen ensivalon” jälkeen. Kupolista ja päärakenteiden rakentamisesta vastaava italialainen ACE (Cimolai, Ataldi) on viime viikkojen aikana aloittanut valmistelut ESO:n ELT-toimintojen aloittamiseksi Chilen Atacaman autiomaassa maan viranomaisten asettamien terveys- ja turvallisuusrajoitusten mukaisesti. Näiden tärkeiden toimintojen aloittaminen Chilessä on mahdollistanut maailmanlaajuisen pandemian aiheuttaman vaikutuksen arvoinnin ELT-aikatauluun. Suurin osa hanketyöstä eri puolilla Eurooppaa jatkui haitallisesta ja muuttuvasta pandemiatilanteesta huolimatta vuoden 2020 alusta lähtien, mutta kaukoputken rakennusaikataulu on toistaiseksi kärsinyt noin puolentoista vuoden viiveestä. Valmistuttuaan ESO:n ELT on maailman suurin optinen kaukoputki, joka kerää enemmän valoa kuin kaikki nykyiset 8—10 metrin kokoluokan teleskoopit ...
Lue lisää
ESO on allekirjoittanut sopimuksen Australia–Eurooppalaisesta MAVIS-instrumentista
ann21007-fi — Tiedote
ESO on allekirjoittanut sopimuksen Australia–Eurooppalaisesta MAVIS-instrumentista
1. kesäkuuta 2021: ESO allekirjoitti tänään sopimuksen kansainvälisen konsortion kanssa MAVISin rakentamisesta ja operoinnista. Se on ainutlaatuinen havaintoväline, joka asennetaan ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputkeen. MAVIS tuottaa jopa kolme kertaa terävämpiä kuvia kuin Hubble-avaruusteleskooppi. MAVIS tulee pureutumaan useisiin eri tutkimuskysymyksiin, esimerkiksi siihen, miten ensimmäiset tähdet muodostuivat 13 miljardia vuotta sitten, tai miten aurinkokunnan planeetoilla ja kuissa säätilat muuttuvat. ”MAVIS on tehokas havaintolaite, joka palvelee hyvin suurta määrää keskeisiä tiedehankkeita”, François Rigaut, Australian kansallisen yliopiston professori, joka johtaa MAVIS-konsortiota, kertoi. ”Tämä käsitttää havaintoja omasta aurinkokunnastamme sekä muiden tähtien ympärillä olevista planeetoista, tähtien muodostumisen fysiikasta kattaen Linnunradan ja jatkuen aina maailmankaikkeuden ensimmäisiin tähtijoukkoihin”. MAVIS on lyhenne sanoista Multi-conjugate-adaptive-optics-Assisted Visible Imager and Spectrograph. Se tulee tuottamaan nykyään toimivia avaruusteleskooppeja terävämpiä kuvia poistamalla maapallon ilmakehässä olevan turbulenssin aiheuttaman kuvan epätarkkuuden. Tätä varten instrumentti hyödyntää täysin VLT:n hienostunutta adaptiivisen optiikan yksikköä, jossa on tehokkaat laserohjaintähdet ja mukautuva peili, jonka muoto voi muuttua satoja kertoja sekunnissa korjaten ilmakehän ...
Lue lisää
Yli 1000 julkaistua tutkimusta ESO:n dataan perustuen: Katsaus ESO:n tieteellisiin tuloksiin vuodelta 2020
ann21006-fi — Tiedote
Yli 1000 julkaistua tutkimusta ESO:n dataan perustuen: Katsaus ESO:n tieteellisiin tuloksiin vuodelta 2020
20. toukokuuta 2021: ESO:n observatoriot toimivat vuonna 2020 haastavissa olosuhteissa yllättävän COVID-19-pandemian vuoksi, ja sen seurauksena observatorioissa tehtäviä tieteellisiä havaintoja oli vähennettävä, ja jopa keskeytettävä muutamaksi kuukaudeksi. Vuosi 2020 oli kuitenkin edelleen erittäin tuottelias niiden tutkimusartikkelien lukumäärän osalta, jotka julkaistiin ESO-teleskooppeilla kerättyyn dataan perustuen. Tästä datasta suuri osa oli aikaisempina vuosina kerättyä. ESO-kirjaston äskettäin julkaistusta raportista käy ilmi, että 2020 on neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin julkaistiin yli 1000 ESO-dataa hyödyntävää tieteellistä tutkimusta. Suurin osa näistä julkaisuista (yli 600) hyödynsi ESO:n huipputeleskoopin eli Very Large Telescope (VLT) kaukoputken ja VLT-interferometrin (VLTI) dataa. Huippulöytöjä olivat esimerkiksi ensimmäinen kuva usean planeetan järjestelmästä Auringon kaltaisen tähden ympärillä ja tähden ”tanssin” havainnot supermassiivisen mustan aukon ympärillä. Tutkimuksista 608 käytti VLT ja VLTI havaintoja, ja 336 (55%) käytti Multi Unit Spectroscopic Explorer (MUSE), Ultraviolet-Visual Echelle Spectrograph (UVES) tai X-shooter spektrografin dataa. Nämä olivat kolme tuotteliainta VLT-instrumenttia vuonna 2020, kuten oli myös vuonna 2019. ESO:n Paranal Observatoriossa Pohjois-Chilessä sijaitsevien taivaan ...
Lue lisää
ESO:sta tulee Euroopan suurimman maanpäälisen tähtitieteen verkoston kumppani
ann21005-fi — Tiedote
ESO:sta tulee Euroopan suurimman maanpäälisen tähtitieteen verkoston kumppani
31. maaliskuuta 2021: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on liittynyt kumppaniksi viime viikolla käynnistettyyn uuteen hankkeeseen, joka muodostaa Euroopan suurimman maanpäälisen tähtitieteen verkoston nimeltään Opticon-radionet Pilot (ORP). Verkosto edistää 37:n Euroopan, Australian ja Etelä-Afrikan instituution yhteistyötä ESO mukaan lukien. ORP:ssä ESO edistää tiedonsiirtoa järjestämällä Euroopan tähtitieteen yhteisölle laajan valikoiman koulutusohjelmia, joihin kuuluuvat havaintokoulut eri Euroopan observatorioissa sekä arkistointi-, instrumentointi- ja hakemuskirjoitustyöpajoja. Pitkällä aikavälillä ESO auttaa ORP:tä kehittämään strategioita, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviä toimintatapoja tähtitieteen yhteisössä. ORP yhdistää Euroopan unionin myöntämällä Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovointiohjelman 15 miljoonan euron rahoituksella kaksi nykyistä tähtitieteen verkostoa (Opticon ja RadioNet). Se kerää yhteen useita eri teleskooppeja ja niiden verkostoja eri puolilta maailmaa, sekä se mahdollistaa eurooppalaisille tähtitieteilijöille pääsyn laajaan instrumenttivalikoimaan. Verkosto järjestää myös koulutusta uransa alkuvaiheessa oleville tähtitieteilijöille. ESO:n osuus rahoituksesta kohdistuu Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) ja Very Large Telescope Interferometer (VLTI) observatorioiden tuki-infrastruktuureihin, joiden avulla tähtitieteilijät voivat hyödyntää käyttäjille kohdistettuja tukipalveluja ALMA:n aluekeskusverkostossa (ALMA Regional ...
Lue lisää
Uusia Supermaapalloja etsimässä: ESO:n VLT-kaukoputken CRIRES+ aloittaa toimintansa
ann21003-fi — Tiedote
Uusia Supermaapalloja etsimässä: ESO:n VLT-kaukoputken CRIRES+ aloittaa toimintansa
1. helmikuuta 2021: Toiminnan aloittamisesta lähtien vuodesta 2006 ESO:n Very Large Telescope kaukoputken eli VLT:n korkean resoluution infrapuna-CRIRES-spektrografi on tehnyt useita jännittäviä tieteellisiä löytöjä. Nyt toimintansa on aloittanut uusi ja parempi CRIRES+, joka jatkaa edeltäjänsä työtä ja etsii tähtien ympäriltä Supermaapalloiksi kutsuttuja eksoplaneettoja, jotka ovat elämänvyöhykkeellä. CRIRES+ on instrumentti, joka on rakennettu ESO:n ja eurooppalaisten instituuttien yhteistyönä. Instrumentti etsii taivaalta Supermaapalloja, jotka sijaitsevat hyvin erilaisilla kiertoiradoilla läheisten pienimassaisten tähtien elämänvyöhykkeillä. Alueet ovat sellaisia, joiden sisällä tutkijat uskovat planeetan pystyvän tukemaan elämää. Tämäntyyppisiä planeettoja on vaikea havaita niiden suhteellisen alhaisten massojen vuoksi. CRIRES+:n avulla tutkijat voivat paremmin etsiä näitä Supermaapalloja, sillä he pystyvät tutkimaan yhä useampia tähtinaapureitamme. CRIRES+:n muita tieteellisiä tavoitteita ovat ylikulkueksoplaneettojen kaasukehien tutkiminen, sekä tähtien magneettikenttien alkuperän ja kehityksen tutkiminen. Instrumentin asennus ESO:n Paranal Observatoriossa Chilessä sijaitsevaan VLT-kaukoputkeen saatiin päätökseen viime vuoden helmikuun lopulla, ja toimintojen odotettiin alkavan pian sen jälkeen. COVID-19-pandemia kuitenkin viivytti ensimmäisiä testihavaintoja, jotka ajoitettiin etänä tehtäviksi ESO:n pääkonttorista ...
Lue lisää
Miten ESO vaikuttaa yhteiskuntaan? Uusi julkaisu korostaa ESO:n hyötyjä sen jäsenmailleen
ann21002-fi — Tiedote
Miten ESO vaikuttaa yhteiskuntaan? Uusi julkaisu korostaa ESO:n hyötyjä sen jäsenmailleen
22. tammikuuta 2021: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on Euroopan tutkimuksen, innovoinnin ja yhteistyön malliesimerkki, jolla on laaja-alainen ja merkittävä vaikutus koko yhteiskuntaan. Uudessa “ESO:n yhteiskuntahyödyt”- julkaisussa tarkastellaan ESO:n merkittävyyttä omille jäsenvaltioilleen viidellä eri alalla: tieteessä ja tekniikassa, taloudessa ja innovoinnissa, lahjakkuuksien kehittämisessä, koulutuksessa ja tiedotuksessa sekä kansainvälisessä yhteistyössä ja politiikassa. Tieteen ja tekniikan alalla ESO ja sen kaukoputket ovat olleet hyvin merkittävässä asemassa useissa uraauurtavissa löydöissä. Esimerkiksi vuonna 2020 myönnettiin fysiikan Nobel-palkinto ESO:n teleskooppeilla tehdystä Linnunradan mustan aukon tutkimuksesta. ESO mahdollistaa tämänkaltaiset löydöt rakentamalla ja operoimalla maailman merkittävimpiä observatorioita, jotka siirtävät tekniikan rajoituksia kauemmas. ESO:n mahdollistamat innovaatiot ulottuvat myös organisaation toiminnan ulkopuolelle. Esimerkiksi MUSE:ssa, eli ESO:n Very Large Telescope kaukoputken instrumentissa käytössä olevia tekniikoita sovelletaan lääketieteen ja syöpädiagnostiikan käyttöön. Tämän lisäksi ESO tuo taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Vuonna 2019 ESO:n budjetista 60 prosenttia investoitiin teleskooppien ja instrumenttien suunnitteluun ja rakentamiseen. Yli 90 prosenttia siitä investoitiin jäsenvaltioiden teollisuuden ja tutkimuslaitosten johtamiin korkean teknologian innovaatioihin. ESO:lla ...
Lue lisää
ESO:n Erittäin suuren kaukoputken (ELT) uusi verkkosivusto on avattu
ann21001-fi — Tiedote
ESO:n Erittäin suuren kaukoputken (ELT) uusi verkkosivusto on avattu
14. tammikuuta 2021: ESO on avannut uuden verkkosivuston, joka sisältää runsaasti tietoa Erittäin suuresta kaukoputkesta (Extremely Large Telescope, ELT). Kaukoputki on ESO:n tuleva observatorio, joka tutkii universumia Chilen Atacaman autiomaasta käsin. Verkkosivu on rakennettu eri kohderyhmät silmällä pitäen. Se soveltuu niin suurelle yleisölle, kuin tähtitieteen asiantuntijoillekin. Verkkosivun avulla yleisö voi tarkastella uutta kaukoputkea, sen instrumentteja, ja miten se tulee lisäämään tietoamme kosmoksesta. Sivustolla esitellään tärkeimpiä tieteellisiä kysymyksiä, joihin tähtitieteilijät toivovat ELT:n vastaavan. Sivuja täydentävät kaukoputken, sitä ympäröivän rakenteen ja erilaisten instrumenttien, sekä peilien vaikuttavat visualisoinnit. Siellä on myös mielenkiintoisia faktoja ELT:stä, joka tulee olemaan maailman suurin näkyvän- ja infrapuna-alueen teleskooppi 39-metrisellä pääpeilillään. Sivuilta löytyy myös tämän kunnianhimoisen ja haastavan kaukoputken historiaa, sekä aikajana, jossa on joitakin hankkeen tärkeimpiä virstanpylväitä. Tämä on toinen jännittävä kehitysaskel ELT:n historiassa, jonka on määrä aloittaa toimintansa myöhemmin tällä vuosikymmenellä. Uusi sivusto on erinomainen lähtökohta, jos haluaa pysyä ajan tasalla tulevista kaukoputkea koskevista uutisista ja oppia lisää tieteestä, teknologiasta ...
Lue lisää
Tulos 41 - 60 / 1054