1
00:00:02,000 --> 00:00:04,000
Tämä on ESOcast!

2
00:00:04,260 --> 00:00:07,890
Huipputiedettä ja elämää ESO:n kulissien takana,

3
00:00:07,890 --> 00:00:10,310
ESO = Euroopan eteläinen observatorio,

4
00:00:10,500 --> 00:00:17,980
tutkimassa avaruuden ääriä Tri J:n eli tohtori Joe Lisken kanssa.

5
00:00:20,000 --> 00:00:23,500
Hei ja tervetuloa tämän erityisen ESOcast-jakson pariin.

6
00:00:23,500 --> 00:00:27,850
Matkalla ESO:n 50-vuotisjuhliin lokakuussa 2012

7
00:00:27,850 --> 00:00:30,630
esitämme kahdeksan erikoisohjelmaa,

8
00:00:30,630 --> 00:00:35,560
jotka esittelevät ESO:n tutkimuksen ensimmäiset 50 vuotta.

9
00:00:39,080 --> 00:00:43,000
Elämää etsimässä

10
00:00:45,500 --> 00:00:48,470
Oletko milloinkaan pohtinut kysymystä elämästä maailmankaikkeudessa?

11
00:00:48,470 --> 00:00:51,600
Asuttuja planeettoja kiertämässä kaukaisia tähtiä?

12
00:00:51,600 --> 00:00:54,500
Tähtitieteilijät ovat – vuosisatojen ajan.

13
00:00:54,500 --> 00:00:58,950
Loppujen lopuksi, kun galakseja ja tähtiä on niin valtavan paljon,

14
00:00:58,950 --> 00:01:01,140
kuinka Maa voisi olla ainutkertainen?

15
00:01:02,500 --> 00:01:07,110
Vuonna 1995 sveitsiläiset tähtitieteilijät Michel Mayor ja Didier Queloz

16
00:01:07,110 --> 00:01:11,660
löysivät ensimmäisinä normaalia tähteä kiertävän eksoplaneetan.

17
00:01:12,000 --> 00:01:16,490
Siitä lähtien planeettojenmetsästäjät ovat löytäneet satoja maailmoja.

18
00:01:16,490 --> 00:01:21,780
Suuria ja pieniä, kuumia ja kylmiä, ja kaikenlaisilla kiertoradoilla.

19
00:01:22,600 --> 00:01:26,800
Nyt olemme löytämäisillämme Maan kaksoissisaria.

20
00:01:27,290 --> 00:01:33,290
Ja tulevaisuudessa: planeetta, jolla on elämää – astrobiologien Graalin malja.

21
00:01:39,590 --> 00:01:43,070
Euroopan eteläinen observatorio on keskeisessä roolissa

22
00:01:43,070 --> 00:01:45,310
eksoplaneettojen etsinnässä.

23
00:01:46,290 --> 00:01:50,560
Michel Mayorin tutkimusryhmä löysi niitä satoja Cerro La Sillalla,

24
00:01:50,560 --> 00:01:53,880
joka on ESO:n ensimmäinen tukikohta Chilessä.

25
00:01:54,890 --> 00:01:56,880
Tässä  on CORALIE-spektrografi,

26
00:01:56,880 --> 00:02:00,120
kiinnitettynä sveitsiläiseen Leonhard Euler -teleskooppiin.

27
00:02:02,030 --> 00:02:07,940
Se mittaa tähtien pientä huojuntaa, joka johtuu niitä kiertävien planeettojen painovoimasta.

28
00:02:07,940 --> 00:02:14,910
ESO:n kunnianarvoisa 3.6-metrin teleskooppi metsästää myös eksoplaneettoja.

29
00:02:16,200 --> 00:02:19,320
HARPS-spektrografi on maailman tarkin.

30
00:02:19,320 --> 00:02:23,680
Tähän mennessä se on löytänyt yli 150 planeettaa.

31
00:02:28,750 --> 00:02:30,360
Sen suurin saavutus:

32
00:02:30,360 --> 00:02:36,950
suuri vähintään viisi ja ehkä jopa seitsemän vierasta maailmaa käsittävä järjestelmä.

33
00:02:48,330 --> 00:02:50,960
Mutta on muitakin tapoja löytää eksoplaneettoja.

34
00:02:59,130 --> 00:03:05,350
Vuonna 2006 tanskalainen 1.5-metrin teleskooppi auttoi löytämään etäisen planeetan,

35
00:03:05,350 --> 00:03:08,350
joka on vain viisi kertaa massiivisempi kuin Maapallo.

36
00:03:12,500 --> 00:03:16,200
Kuinka? Gravitaation aiheuttama mikrolinssi-ilmiö.

37
00:03:17,040 --> 00:03:22,150
Planeetta ja sen emotähti kulkevat taustan kirkkaan tähden editse,

38
00:03:22,150 --> 00:03:24,320
suurentaen sen kuvaa.

39
00:03:26,420 --> 00:03:31,660
Ja joissakin tapauksissa kamera voi taltioida jopa eksoplaneetan.

40
00:03:34,960 --> 00:03:41,240
Vuonna 2004 NACO, VLT-teleskoopin adaptiivisen optiikan kamera,

41
00:03:41,240 --> 00:03:45,220
otti kautta aikojen ensimmäisen kuvan eksoplaneetasta.

42
00:03:45,220 --> 00:03:51,020
Punainen piste tässä kuvassa on ruskeaa kääpiötähteä kiertävä jättiläisplaneetta.

43
00:03:54,880 --> 00:03:59,650
Vuonna 2010 NACO meni askelta pitemmälle.

44
00:04:01,440 --> 00:04:05,330
Tämä tähti on 130 valovuoden etäisyydellä Maasta.

45
00:04:05,330 --> 00:04:12,080
Se on nuorempi ja kirkkaampi kuin Aurinko, ja sitä kiertää neljä planeettaa laajoilla radoilla.

46
00:04:13,900 --> 00:04:18,970
NACO:n kotkankatseen ansiosta voitiin mitata planeetta c:n valo

47
00:04:18,970 --> 00:04:23,490
– se on Jupiteria kymmenen kertaa massiivisempi kaasujättiläinen.

48
00:04:25,070 --> 00:04:27,450
Huolimatta emotähden loisteesta,

49
00:04:27,450 --> 00:04:31,450
planeetan heikko valo voitiin venyttää spektriksi,

50
00:04:31,450 --> 00:04:34,380
joka paljasti kaasukehän yksityiskohtia.

51
00:04:36,270 --> 00:04:42,740
Nykyään monet eksoplaneetat löydetään, kun ne kulkevat emotähtensä editse.

52
00:04:42,740 --> 00:04:46,020
Jos satumme näkemään planeetan radan sivulta,

53
00:04:46,020 --> 00:04:49,390
se kulkee tähtensä editse joka kierroksella.

54
00:04:49,390 --> 00:04:53,870
Siten pienet, säännölliset himmentymiset tähden valossa

55
00:04:53,870 --> 00:04:57,310
kavaltavat sitä kiertävän planeetan olemassaolon.

56
00:05:00,010 --> 00:05:04,600
La Sillan TRAPPIST-teleskooppi auttaa löytämään näitä piilottelevia ylikulkuja.

57
00:05:05,250 --> 00:05:06,570
Sillä välin,

58
00:05:06,570 --> 00:05:13,120
VLT-teleskooppi on tutkinut tällaista planeettaa erinomaisella tarkkuudella.

59
00:05:13,910 --> 00:05:21,820
Tässä on GJ1214b, kotiplaneettaamme 2.6 kertaa suurempi supermaapallo.

60
00:05:24,010 --> 00:05:30,040
Ylikulkujen aikana planeetan kaasukehä absorboi osittain emotähtensä valoa.

61
00:05:34,200 --> 00:05:39,740
ESO:n herkkä FORS-spektrografi paljasti, että GJ1214b

62
00:05:39,740 --> 00:05:44,000
saattaa hyvin olla kuuma ja kostea saunamaailma.

63
00:05:46,920 --> 00:05:51,060
Kaasujättiläiset ja saunamaailmat ovat epävieraanvaraisia elämälle.

64
00:05:51,060 --> 00:05:54,060
Mutta etsintä ei ole vielä ohi.

65
00:05:55,010 --> 00:05:59,420
Pian uusi SPHERE-havaintolaite asennetaan VLT-teleskooppiin.

66
00:05:59,420 --> 00:06:05,490
SPHERE kykenee huomaamaan himmeät planeetat emotähtiensä loisteessa.

67
00:06:06,200 --> 00:06:12,140
Vuonna 2016 ESPRESSO-spektrografi saapuu VLT:lle

68
00:06:12,140 --> 00:06:16,110
ja ylittää suuresti tämänhetkisen HARPS-havaintolaitteen kyvyt.

69
00:06:18,000 --> 00:06:21,850
Ja ESO:n E-ELT-teleskooppi, valmistuttuaan,

70
00:06:21,850 --> 00:06:26,170
saattaa hyvin löytää todisteita maapallon ulkopuolisista biosfääreistä.

71
00:06:33,480 --> 00:06:36,390
Maapallolla elämää on yltäkylläisesti.

72
00:06:37,960 --> 00:06:46,640
Pohjois-Chile tarjoaa osansa kondoreista, vikunjoista, vizcachoista ja jättiläiskaktuksista.

73
00:06:48,910 --> 00:06:53,830
Jopa Atacaman autiomaan kuiva maaperä kuhisee karaistuneita mikrobeja.

74
00:06:57,970 --> 00:07:02,300
Olemme löytäneet elämän rakennusosasia tähtienvälisestä avaruudesta.

75
00:07:03,000 --> 00:07:05,790
Olemme oppineet, että planeettoja on yltäkylläisesti.

76
00:07:10,110 --> 00:07:15,190
Miljardeja vuosia sitten komeetat toivat vettä ja orgaanisia molekyylejä Maapallolle.

77
00:07:17,540 --> 00:07:21,250
Emmekö olettaisi saman tapahtuneen muualla?

78
00:07:26,500 --> 00:07:28,400
Vai olemmeko yksin?

79
00:07:30,040 --> 00:07:32,080
Se on kaikkien aikojen suurin kysymys.

80
00:07:33,480 --> 00:07:36,530
Ja vastaus on lähes ulottuvillamme.

81
00:07:46,000 --> 00:07:49,990
Tässä on Tri J, päättämässä tätä ESOcastin erikoisjaksoa.

82
00:07:49,990 --> 00:07:53,260
Liity seuraani jälleen seuraavaan kosmiseen seikkailuun.

83
00:07:55,730 --> 00:07:57,500
ESOcastin on tuottanut ESO,

84
00:07:57,500 --> 00:07:59,300
Euroopan eteläinen observatorio.

85
00:07:59,300 --> 00:08:01,500
ESO, Euroopan eteläinen observatorio,

86
00:08:01,500 --> 00:08:03,000
on johtava hallitusten välinen tähtitieteen tiede- ja teknologiajärjestö.

87
00:08:03,000 --> 00:08:05,000
Maanpäällisten ja avaruusobservatorioiden joukossa ESO on maailman tuotteliain observatorio.

88
00:08:08,350 --> 00:08:13,240
Teksti: ESO; käännös: Rami T. F. Rekola