1
00:00:02,000 --> 00:00:04,090
Tämä on ESOcast!

2
00:00:04,090 --> 00:00:07,760
Huipputiedettä ja elämää ESO:n kulissien takana,

3
00:00:07,760 --> 00:00:10,270
ESO = Euroopan eteläinen observatorio,

4
00:00:10,270 --> 00:00:18,010
tutkimassa avaruuden ääriä Tri J:n eli tohtori Joe Lisken kanssa.

5
00:00:20,270 --> 00:00:23,300
Hei ja tervetuloa tämän erityisen ESOcast-jakson pariin.

6
00:00:23,500 --> 00:00:27,950
Matkalla ESO:n 50-vuotisjuhliin lokakuussa 2012

7
00:00:27,950 --> 00:00:30,600
esitämme kahdeksan erikoisohjelmaa,

8
00:00:30,600 --> 00:00:35,580
jotka esittelevät ESO:n tutkimuksen ensimmäiset 50 vuotta.

9
00:00:39,260 --> 00:00:44,850
Valosieppari

10
00:00:50,500 --> 00:00:52,330
Puolen vuosisadan ajan

11
00:00:52,330 --> 00:00:57,480
Euroopan eteläinen observatorio on esitellyt maailmankaikkeuden ihmeitä.

12
00:01:04,230 --> 00:01:06,320
Tähtien valo sataa Maapallolle.

13
00:01:08,370 --> 00:01:11,050
Jättiläisteleskoopit nappaavat kosmiset fotonit,

14
00:01:11,050 --> 00:01:14,920
ja syöttävät ne tämän päivän huippukameroille ja -spektrografeille.

15
00:01:18,070 --> 00:01:22,790
Tämän päivän tähtitieteelliset kuvat ovat hyvin erilaisia kuin 1960-luvun kuvat.

16
00:01:24,000 --> 00:01:27,110
Kun ESO aloitti toimintansa vuonna 1962,

17
00:01:27,110 --> 00:01:31,090
tähtitieteilijät käyttivät suuria valokuvalasilevyjä.

18
00:01:32,530 --> 00:01:36,710
Ne olivat epäherkkiä, epätarkkoja ja hankalia käsitellä.

19
00:01:41,550 --> 00:01:45,200
Minkä muutoksen nykyiset elektroniset havaintolaitteet ovatkaan saaneet aikaan!

20
00:01:46,000 --> 00:01:48,480
Ne nappaavat lähes jokaisen fotonin.

21
00:01:49,000 --> 00:01:51,980
Kuvat ovat nähtävillä välittömästi.

22
00:01:51,980 --> 00:01:53,920
Ja, mikä tärkeintä,

23
00:01:53,920 --> 00:01:57,900
ne voidaan käsitellä ja analysoida tietokoneohjelmilla.

24
00:01:59,000 --> 00:02:02,670
Tähtitieteestä on todella tullut digitaalinen tiede.

25
00:02:09,530 --> 00:02:11,770
ESO:n teleskoopit käyttävät suurimpia

26
00:02:11,770 --> 00:02:14,440
ja herkimpiä vastaanottimia maailmassa.

27
00:02:14,440 --> 00:02:21,440
VISTA:n kamerassa niitä on 16 ja niissä on yhteensä 67 miljoonaa pikseliä.

28
00:02:24,020 --> 00:02:28,790
Tämä suunnaton havaintolaite taltioi infrapunavalon kosmisista tomupilvistä,

29
00:02:28,790 --> 00:02:30,120
vastasyntyneistä tähdistä

30
00:02:30,120 --> 00:02:33,190
ja kaukaisista galakseista.

31
00:02:40,510 --> 00:02:46,180
Nestehelium pitää vastaanottimet miinus 269 asteessa.

32
00:02:46,180 --> 00:02:49,930
VISTA tekee inventaarion eteläisestä taivaasta,

33
00:02:49,930 --> 00:02:53,650
kuten tutkimusmatkailija, joka kartoittaa tuntematonta mannerta.

34
00:02:56,460 --> 00:02:59,890
VLT:n kartoitusteleskooppi on toinen tutkimusväline,

35
00:02:59,890 --> 00:03:02,630
mutta tämä toimii näkyvillä aallonpituuksilla.

36
00:03:09,000 --> 00:03:12,650
Sen kamera, nimeltään OmegaCAM, on vielä suurempi.

37
00:03:12,650 --> 00:03:18,220
32 CCD:tä tuottavat vaikuttavia kuvia

38
00:03:18,220 --> 00:03:23,080
ällistyttävällä 268 miljoonan pikselin tarkkuudella.

39
00:03:25,850 --> 00:03:28,910
Kuvakenttä on yksi neliöaste

40
00:03:28,910 --> 00:03:31,960
– neljä kertaa täydenkuun kokoinen.

41
00:03:34,650 --> 00:03:39,200
OmegaCAM tuottaa 50 gigatavua dataa joka yö.

42
00:03:40,000 --> 00:03:43,510
Ja nämä ovat vain mahtavia gigatavuja.

43
00:03:46,660 --> 00:03:49,790
VISTA:n ja VST:n kaltaiset kartoitusteleskoopit

44
00:03:49,790 --> 00:03:53,880
käyvät myös taivasta läpi harvinaisia ja kiinnostavia kohteita etsiessään.

45
00:03:54,480 --> 00:03:57,830
Sen jälkeen tähtitieteilijät käyttävät VLT:n silkkaa tehokkuutta

46
00:03:57,830 --> 00:04:01,470
tutkiessaan näitä kohteita erittäin hienolla tarkkuudella.

47
00:04:04,270 --> 00:04:06,360
Jokaisella VLT:n neljällä teleskoopilla

48
00:04:06,360 --> 00:04:08,780
on oma sarjansa ainutkertaisia havaintolaitteita,

49
00:04:08,780 --> 00:04:11,780
ja jokaisella on omat erityiset vahvuutensa.

50
00:04:12,980 --> 00:04:20,290
Ilman näitä havaintolaitteita ESO:n jättiläissilmä taivaalle olisi, itse asiassa, sokea.

51
00:04:21,329 --> 00:04:27,910
Niillä on mielikuvituksellisia nimiä kuten ISAAC, FLAMES, HAWK-I ja SINFONI.

52
00:04:28,860 --> 00:04:33,330
Jättimäisiä huipputeknisiä koneita, jokainen pienen auton kokoinen.

53
00:04:35,000 --> 00:04:36,500
Niiden tarkoitus:

54
00:04:36,500 --> 00:04:41,850
taltioida kosmiset fotonit ja taltioida jokainen mahdollinen tiedon siru.

55
00:04:44,000 --> 00:04:48,610
Kaikki havaintolaitteet ovat ainutlaatuisia, mutta jotkin ovat vähän erikoisempia kuin toiset.

56
00:04:48,610 --> 00:04:55,350
Esimerkiksi NACO tässä ja SINFONI käyttävät VLT:n adaptiivista optista järjestelmää.

57
00:04:58,500 --> 00:05:01,430
Laserit tuottavat keinotähtiä,

58
00:05:01,430 --> 00:05:05,200
jotka auttavat tähtitieteilijöitä korjaamaan ilmakehän sumentavan vaikutuksen.

59
00:05:11,830 --> 00:05:16,230
NACO:n kuvat ovat yhtä teräviä kuin jos ne olisi otettu avaruudessa.

60
00:05:19,000 --> 00:05:24,700
Ja sitten on MIDI ja AMBER. Kaksi interferometriahavaintolaitetta.

61
00:05:25,500 --> 00:05:30,310
Täällä valoaallot kahdesta tai useammasta teleskoopista tuodaan yhteen,

62
00:05:30,310 --> 00:05:33,860
kuin ne olisi taltioinut yksi jättimäinen peili.

63
00:05:36,500 --> 00:05:37,500
Tulos:

64
00:05:38,260 --> 00:05:40,390
tarkimmat kuvat, jotka voit kuvitella.

65
00:05:44,500 --> 00:05:47,370
Mutta tähtitiede ei ole vain kuvien ottamista.

66
00:05:47,370 --> 00:05:49,060
Jos haluat yksityiskohtia,

67
00:05:49,060 --> 00:05:53,270
sinun pitää leikellä valonsäde ja tutkia sen koostumusta.

68
00:05:56,320 --> 00:06:00,030
Spektroskopia on yksi tähtitieteen tehokkaimmista työkaluista.

69
00:06:05,820 --> 00:06:09,760
Ei ihme, että ESO:lla on maailman kehittyneimpiä spektrografeja, 

70
00:06:09,760 --> 00:06:12,220
kuten tehokas X-Shooter.

71
00:06:13,400 --> 00:06:18,410
Kuvissa on enemmän kauneutta, mutta spektrit paljastavat enemmän tietoa.

72
00:06:22,250 --> 00:06:23,500
Koostumus.

73
00:06:24,500 --> 00:06:25,760
Liikkeet.

74
00:06:26,750 --> 00:06:28,040
Iät.

75
00:06:34,250 --> 00:06:38,990
Kaukaisia tähtiä kiertävien eksoplaneettojen kaasukehät.

76
00:06:42,530 --> 00:06:46,870
Tai vastasyntyneet galaksit havaittavissa olevan maailmankaikkeuden äärillä.

77
00:06:50,330 --> 00:06:55,510
Ilman spektroskopiaa olisimme vain tutkimusmatkailijoita tuijottamassa kaunista maisemaa.

78
00:06:55,510 --> 00:06:56,960
Spektroskopiaa käyttäen

79
00:06:56,960 --> 00:07:02,550
opimme maiseman maastonmuodoista, geologiasta, evoluutiosta ja koostumuksesta.

80
00:07:12,240 --> 00:07:14,060
Ja sitten on vielä yksi asia.

81
00:07:18,040 --> 00:07:22,910
Huolimatta rauhallisesta kauneudestaan, maailmankaikkeus on hurja paikka.

82
00:07:24,990 --> 00:07:26,680
Yöhön mahtuu outoakin toimintaa,

83
00:07:26,680 --> 00:07:30,660
ja tähtitietelijät haluavat pyydystää jokaisen tapahtuman.

84
00:07:34,000 --> 00:07:39,280
Massiiviset tähdet päättävät elämänsä mahtavissa supernovaräjähdyksissä.

85
00:07:45,560 --> 00:07:48,450
Jotkin kosmiset räjähdykset ovat niin tehokkaita, 

86
00:07:48,450 --> 00:07:51,620
että ne ovat hetken kirkkaampia kuin isäntägalaksinsa,

87
00:07:51,620 --> 00:07:57,300
galaksien välisen avaruuden tulviessa näkymättömiä, suurienergiaisia gammasäteitä.

88
00:07:59,300 --> 00:08:04,960
Pienet robottiteleskoopit vastaavat satelliittien automaattisiin hälytyksiin.

89
00:08:04,960 --> 00:08:11,990
Sekunneissa ne kääntyvät tutkimaan näiden räjähdysten jälkimaininkeja.

90
00:08:13,160 --> 00:08:16,660
Muut robottiteleskoopit keskittyvät vähemmän dramaattisiin tapahtumiin,

91
00:08:16,660 --> 00:08:21,490
kuten etäisiin planeettoihin, jotka kulkevat tähtensä editse.

92
00:08:24,240 --> 00:08:27,150
Kosmos on jatkuvassa muutoksen tilassa.

93
00:08:27,150 --> 00:08:30,670
ESO yrittää olla menettämättä yhtäkään sydämenlyöntiä.

94
00:08:33,000 --> 00:08:36,880
Kosmologia on maailmankaikkeuden tutkimusta kokonaisuutena.

95
00:08:36,880 --> 00:08:41,090
Sen rakennetta, kehittymistä ja alkuperää.

96
00:08:45,000 --> 00:08:49,800
Täällä on olennaista taltioida niin paljon valoa kuin mahdollista.

97
00:08:49,800 --> 00:08:55,860
Nämä galaksit ovat niin kaukana, että vain kourallinen fotoneita saavuttaa Maapallon.

98
00:08:58,000 --> 00:09:01,490
Mutta nämä fotonit valaisevat maailmankaikkeuden menneisyyttä.

99
00:09:03,300 --> 00:09:05,750
Ne ovat matkanneet miljardeja vuosia.

100
00:09:05,750 --> 00:09:09,450
Ne piirtävät kuvan maailmankaikkeuden varhaisista ajoista.

101
00:09:10,000 --> 00:09:15,130
Siksi suuret teleskoopit ja herkät havaintolaitteet ovat niin tärkeitä.

102
00:09:15,930 --> 00:09:18,050
Viimeisen 50 vuoden aikana,

103
00:09:18,050 --> 00:09:22,500
ESO:n teleskoopit ovat paljastaneet joitakin kaukaisimmista galakseista ja kvasaareista

104
00:09:22,500 --> 00:09:24,560
jotka on koskaan havaittu.

105
00:09:28,000 --> 00:09:31,960
Ne auttoivat jopa selvittämään pimeän aineen jakauman,

106
00:09:31,960 --> 00:09:34,950
jonka luonne on yhä mysteeri.

107
00:09:41,560 --> 00:09:47,770
Kuka tietää mitä seuraavat 50 vuotta tuovat tullessaan?

108
00:09:50,250 --> 00:09:54,550
Tässä on Tri J, päättämässä tätä ESOcastin erikoisjaksoa.

109
00:09:54,550 --> 00:09:57,740
Liity seuraani jälleen seuraavaan kosmiseen seikkailuun.

110
00:10:00,320 --> 00:10:01,820
ESOcastin on tuottanut ESO,

111
00:10:01,820 --> 00:10:03,190
Euroopan eteläinen observatorio.

112
00:10:04,000 --> 00:10:05,540
ESO, Euroopan eteläinen observatorio,

113
00:10:05,540 --> 00:10:07,020
on johtava hallitusten välinen tähtitieteen tiede- ja teknologiajärjestö.

114
00:10:07,020 --> 00:10:09,000
Maanpäällisten ja avaruusobservatorioiden joukossa ESO on maailman tuotteliain observatorio.

115
00:10:12,890 --> 00:10:17,680
Teksti: ESO; käännös: Rami T. F. Rekola