1 00:00:02,000 --> 00:00:04,000 Tämä on ESOcast! 2 00:00:04,000 --> 00:00:08,000 Huipputiedettä ja elämää ESO:n kulissien takana, 3 00:00:08,000 --> 00:00:10,000 ESO = Euroopan eteläinen observatorio, 4 00:00:11,000 --> 00:00:18,000 tutkimassa avaruuden ääriä Tri J:n eli tohtori Joe Lisken kanssa. 5 00:00:20,000 --> 00:00:23,000 Hei ja tervetuloa tämän erityisen ESOcast-jakson pariin. 6 00:00:24,000 --> 00:00:27,500 Matkalla ESO:n 50-vuotisjuhliin lokakuussa 2012 7 00:00:27,500 --> 00:00:30,000 esitämme kahdeksan erikoisohjelmaa, 8 00:00:30,000 --> 00:00:35,000 jotka esittelevät ESO:n tutkimuksen ensimmäiset 50 vuotta. 9 00:00:40,000 --> 00:00:44,000 Muuttuvia näkymiä 10 00:00:51,000 --> 00:00:52,300 Upeaa musiikkia, eikö olekin? 11 00:00:53,440 --> 00:00:55,800 Mutta oletetaan, että sinulla on kuulovamma. 12 00:00:55,800 --> 00:00:59,330 Mitä, jos et voisi kuulla matalia taajuuksia? 13 00:01:00,660 --> 00:01:02,460 Tai korkeita taajuuksia? 14 00:01:04,260 --> 00:01:06,950 Tähtitieteilijät olivat vastaavassa tilanteessa. 15 00:01:07,650 --> 00:01:12,960 Ihmissilmä on herkkä vain pienelle osalle kaikesta maailmankaikkeuden säteilystä. 16 00:01:12,960 --> 00:01:16,980 Me emme näe valoa, jonka aallonpituus on violetteja aaltoja lyhyempi, 17 00:01:16,980 --> 00:01:19,040 tai punaisia aaltoja pitempi. 18 00:01:19,770 --> 00:01:22,890 Me emme yksinkertaisesti havaitse koko kosmista sinfoniaa. 19 00:01:25,000 --> 00:01:30,500 William Herschel löysi ensimmäisenä infrapuna- eli lämpösäteilyn vuonna 1800. 20 00:01:34,080 --> 00:01:37,130 Pimeässä huoneessa et näe minua. 21 00:01:38,000 --> 00:01:42,580 Mutta pistä silmillesi infrapunalasit ja "näet" kehoni lämmön. 22 00:01:45,690 --> 00:01:51,790 Samoin infrapunateleskoopit paljastavat kosmisia kohteita, jotka ovat liian viileitä säteilläkseen näkyvää valoa, 23 00:01:51,790 --> 00:01:56,380 kuten pimeät kaasu- ja tomupilvet, joissa tähdet ja planeetat syntyvät. 24 00:02:05,500 --> 00:02:06,570 Vuosikymmenten ajan, 25 00:02:06,570 --> 00:02:09,250 ESO:n tähtitieteilijät ovat olleet innokkaita tutkimaan maailmankaikkeutta 26 00:02:09,250 --> 00:02:11,170 infrapuna-aallonpituuksilla. 27 00:02:11,910 --> 00:02:14,850 Mutta ensimmäiset havaintolaitteet olivat pieniä ja siten tehottomia. 28 00:02:15,490 --> 00:02:18,610 Ne antoivat meille sumean kuvan infrapunataivaasta. 29 00:02:20,890 --> 00:02:24,530 Nykyiset infrapunakamerat ovat valtavia ja tehokkaita. 30 00:02:24,530 --> 00:02:29,410 Ne viilennetään hyvin mataliin lämpötiloihin herkkyyden parantamiseksi. 31 00:02:31,000 --> 00:02:35,820 Ja ESO:n VLT-teleskooppi on suunniteltu hyödyntämään niitä tehokkaasti. 32 00:02:40,710 --> 00:02:47,580 Itse asiassa jotkin teknologian temput, kuten interferometria, toimivat vain infrapunassa. 33 00:02:49,950 --> 00:02:54,190 Olemme laajentaneet katsettamme, paljastaaksemme maailmankaikkeuden uudessa valossa. 34 00:02:57,860 --> 00:03:03,820 Tämä pimeä möykky on kosmisen tomun pilvi. Se peittää näkyvistä taustan tähdet. 35 00:03:03,820 --> 00:03:08,530 Mutta infrapunassa voimme katsoa suoraan tomun läpi. 36 00:03:10,560 --> 00:03:14,040 Ja tässä on Orionin sumu, tähtien lastentarha. 37 00:03:14,040 --> 00:03:18,470 Useimmat vastasyntyneet tähdet ovat tomupilvien kätköissä. 38 00:03:18,470 --> 00:03:24,720 Infrapuna tulee jälleen apuun, paljastaen tekeillä olevat tähdet! 39 00:03:35,920 --> 00:03:39,730 Elämänsä lopulla tähdet puhaltelevat kaasukuplia. 40 00:03:39,730 --> 00:03:43,450 Kosmisia näyttelyesineitä optisilla aallonpituuksilla 41 00:03:43,450 --> 00:03:47,630 – mutta infrapunakuva paljastaa paljon enemmän yksityiskohtia. 42 00:03:49,980 --> 00:03:52,320 Äläkä unohda tähtiä ja kaasupilviä 43 00:03:52,320 --> 00:03:57,310 jotka Linnunratamme ytimen hirviömäinen musta aukko on kaapannut. 44 00:03:57,310 --> 00:04:00,990 Ilman infrapunakameroita emme ikinä näkisi niitä. 45 00:04:03,170 --> 00:04:04,320 Muissa galakseissa, 46 00:04:04,320 --> 00:04:09,460 infrapunatutkimukset ovat paljastaneet Aurinkomme kaltaisten tähtien todellisen jakauman. 47 00:04:12,410 --> 00:04:16,089 Kaukaisimpia galakseja voi tutkia vain infrapunalla. 48 00:04:16,089 --> 00:04:19,000 Niiden valo on siirtynyt näihin pitkiin aallonpituuksiin 49 00:04:19,269 --> 00:04:21,500 maailmankaikkeuden laajenemisen seurauksena. 50 00:04:23,890 --> 00:04:28,230 Lähellä Paranalia on pieni vuorenhuippu, jolla on yksinäinen rakennus. 51 00:04:28,910 --> 00:04:32,500 Rakennuksessa on 4.1-metrin VISTA-teleskooppi. 52 00:04:32,970 --> 00:04:36,520 Se rakennettiin Isossa-Britanniassa, ESO:n kymmenennessä jäsenvaltiossa. 53 00:04:44,100 --> 00:04:47,230 Tällä hetkellä VISTA havaitsee vain infrapunalla. 54 00:04:47,230 --> 00:04:51,990 Se käyttää avopakettiauton painoista jättiläiskameraa. 55 00:04:52,460 --> 00:04:58,540 Ja kyllä, VISTA tarjoaa ennennäkemättömiä näkymiä infrapunamaailmankaikkeuteen. 56 00:04:59,880 --> 00:05:03,700 ESO on tehnyt optista tähtitiedettä syntymästään, 50 vuotta sitten. 57 00:05:06,840 --> 00:05:09,850 Ja infrapunatähtitiedettä noin 30 vuotta. 58 00:05:15,200 --> 00:05:18,040 Mutta kosmisessa sinfoniassa on lisää äänialoja. 59 00:05:20,000 --> 00:05:24,200 Viiden tuhannen metrin korkeudella merenpinnasta, Chilen Andeilla, 60 00:05:24,200 --> 00:05:26,400 on Chajnantorin ylätasanko. 61 00:05:27,920 --> 00:05:30,720 Tähtitiede ei mene tätä korkeammalle. 62 00:05:34,020 --> 00:05:36,740 Chajnantor on ALMA:n koti 63 00:05:38,030 --> 00:05:41,240 (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array). 64 00:05:42,280 --> 00:05:44,160 ALMA on yhä rakenteilla. 65 00:05:44,650 --> 00:05:48,020 Paikassa, joka on niin vihamielinen, että siellä on jopa vaikea hengittää! 66 00:05:51,210 --> 00:05:54,140 Kun vasta kymmenen 66 antennista oli paikallaan, 67 00:05:54,140 --> 00:05:58,660 ALMA teki ensimmäiset havaintonsa syksyllä 2011. 68 00:06:03,080 --> 00:06:09,050 Millimetriaaltoja avaruudesta. Niiden havaitsemiseksi pitää mennä korkealle ja kuivaan paikkaan. 69 00:06:09,050 --> 00:06:13,810 Chajnantor on tähän yksi parhaista paikoista maailmassa. 70 00:06:18,580 --> 00:06:24,360 Kylmän kaasun pilvet ja pimeä tomu tulevat näkyviin törmäävässä galaksiparissa. 71 00:06:24,870 --> 00:06:29,440 Tämä ei ole paikka, jossa tähdet syntyvät, vaan missä ne siitetään. 72 00:06:32,540 --> 00:06:36,170 Ja nämä kuolevan tähden ulosvirtauksen spiraaliaallot 73 00:06:36,170 --> 00:06:39,210 – saattaisivatko ne johtua tähteä kiertävästä planeetasta? 74 00:06:43,750 --> 00:06:45,480 Muuttamalla tapaa, jolla katsomme, 75 00:06:45,480 --> 00:06:49,710 lähestymme planeettojen, tähtien ja galaksien alkuperää. 76 00:06:50,310 --> 00:06:53,500 Kosmoksen täydessä sinfoniassa. 77 00:07:03,500 --> 00:07:07,600 Tässä on Tri J, päättämässä tätä ESOcastin erikoisjaksoa. 78 00:07:07,600 --> 00:07:10,730 Liity seuraani jälleen seuraavaan kosmiseen seikkailuun. 79 00:07:13,460 --> 00:07:15,000 ESOcastin on tuottanut ESO, 80 00:07:15,000 --> 00:07:16,500 Euroopan eteläinen observatorio. 81 00:07:16,500 --> 00:07:18,940 ESO, Euroopan eteläinen observatorio, 82 00:07:18,940 --> 00:07:21,000 on johtava hallitusten välinen tähtitieteen tiede- ja teknologiajärjestö, 83 00:07:21,000 --> 00:07:22,500 joka suunnittelee, rakentaa ja käyttää maailman kehittyneimpiä maanpäällisiä teleskooppeja. 84 00:07:25,970 --> 00:07:30,070 Teksti: ESO; käännös: Rami T. F. Rekola